Kotiopetus on monelle perheelle keino turvata lapsen hyvinvointi ja jaksaminen. Heli Hakalan poika siirtyi kotikouluun, kun tavallisen koulun käyminen alkoi tuntua mahdottomalta.
Suojelupoliisi kertoi tällä viikolla lasten kotiopetukseen liittyvistä turvallisuushuolista.
Supon arvion mukaan kotiopetus voi pitkällä aikavälillä lisätä yhteiskunnan eriytymistä sekä altistaa lapsia ja nuoria ääriajattelun vaikutuksille ja radikalisoitumiselle.
Kotiopetusta saa Supon tietojen mukaan Suomessa tällä hetkellä noin 950 lasta ja nuorta.
Syyt kotiopetukseen ovat moninaisia.
MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmaan tulleiden yhteydenottojen mukaan jotkut vanhemmat haluavat rauhoittaa lastensa ja itsensä elämää pitämällä lapset kotiopetuksessa.
Joskus vanhempien liikkuva työ on syynä siihen, että lapset eivät voi käydä tavallista koulua.
Monissa vastauksissa korostuivat vaikeudet perinteisen koulun kanssa – esimerkiksi oppimista vaikeuttavat diagnoosit ja joskus hyvinkin raju koulukiusaaminen.
Vantaalaisen Heli Hakalan poika kävi osan peruskoulusta tavallisessa koulussa, mutta siirtyi sitten kotiopetukseen.
Hakalan mukaan perhe kävi ennen päätöstä pojan kanssa pitkän keskustelun.
– Jossain kohtaa yläkoulua koulu alkoi käydä todella kuormittavaksi ja jaksamiseen tuli haasteita siinä määrin, että oppiminen ja koulunkäynti alkoivat tuntua aika mahdottomilta, Hakala selvittää.
Hakalan mukaan vanhemmat tapasivat kotiopetuksen siirtymisen jälkeen kunnan osoittaman valvovan opettajan, jolle he esittelivät opetussuunnitelmansa. Sitten he vain alkoivat toteuttaa sitä.
– Teimme ensin koko lukukaudeksi isomman suunnitelman tavoiteaikatauluineen. Sen jälkeen teimme viikkotavoitteet. Viikon alussa katsoimme, mitä oppiaineita tällä viikolla tehdään.
Hakalat rajasivat tekemiset muutamaan oppiaineeseen kerrallaan, mikä helpotti keskittymistä.
– Viikon lopussa katsoimme, miten tavoitteet saavutimme ja miten siitä eteenpäin.
Hakalan mukaan yläkoululainen pystyi tekemään paljon jo itsenäisesti.
–Ne asiat, joissa tarvittiin opetusta, opetin itse. Muun muassa ruotsin kertaus oli hyvä itsellekin, hän kommentoi.
Koulunkäynnin valvontaa Vantaalla Hakala kehuu.
– On sanottava, että meidän kotikunnassamme Vantaalla kaikki tapahtui tosi jouhevasti, asianmukaisesti ja ammatillisesti.
– Ei jäänyt minkäännäköistä huonoa sanottavaa valvovasta opettajasta eikä yhteistyöstä, jota hänen kanssaan tehtiin.
Hakala kertoo, että opetuksen haltuun ottaminen ei ollut kovinkaan hankalaa.
– Totta kai uuden edessä oltiin perheessä tässä tilanteessa, mutta silloin kun ei oltu sidoksissa aikatauluihin, käytettiin aika paljon viikonloppuja ja lomia tähän myös.
Itse Hakala kertoo eläneensä suurin piirtein omaa normaalia arkea.
– Toki kyseessä oli yläkoulun päättävä nuori, eli hän aika itsenäisesti pystyi tekemään, hän toistaa.
Hakala on itse koulutukseltaan erityisopettaja, joten hänellä oli erityisen hyvät valmiudet kotiopetuksen pitämiseen.
Hän uskoo, että kenen tahansa muunkin on kuitenkin mahdollista ottaa koulu haltuun.
– Sen perusteella, mitä opin kotikouluperheitä seuratessa ja heihin tutustuessa, siellä on valtavan vastuullista porukkaa. Eikä se missään nimessä vaadi huoltajalta opetusalan tutkintoa, jotta sitä voi tehdä. Siihen on paljon ohjeistuksia, materiaaleja ja vertaisryhmiä ja myös Suomen kotikouluyhdistys auttaa.
Hakalan poika opiskelee nyt toisen asteen tutkintoa. Hakalan mukaan se on kotikoulun ansiota.
– Siirtymällä kotiopetukseen varmistimme, että hänellä on jaksamista myös jatkaa opiskeluja.
Millä mielin Hakala sitten on seurannut kotikouluun liittyvää keskustelua tällä viikolla?
– Tässä ei ehkä mielestäni kannattaisi puuroja ja vellejä sekoittaa, eli jos jotkin ryhmittymät tekevät omia kouluviritelmiään, sehän ei ole sama asia kuin me ihan tavalliset vastuulliset kotiopetusperheet.
Hakala viittaa Supon tietoon siitä, että pääkaupunkiseudulla toimii kotiopetuskouluja, joissa levitetään ääriajattelua.
– Toki tällaisessa nopean viestinnän ajassa poliitikoille ja muille tulee ehkä halu nopeasti someen kirjoitella omia mielipiteitään asiasta. Minun pisteeni julkisessa keskustelussa menee opetusministeri Anders Adlercreutzille, joka suhtautui asiaan hyvin rauhallisesti ja totesi, että hätiköityihin päätöksiin ei ole tällä hetkellä tarvetta.
Hakalan mukaan kotiopetus on kokonaisuudessa niin marginaalinen asia, että siitä on tehty nyt turhan iso härkänen.
– Ehkä enemmänkin voisin ajatella, että olisi syytä puhua myös peruskoulusta, joka varmasti on tällä hetkellä muutospaineissa. Oppimistulokset laskevat tasaisesti ja lasten määrä vähenee koko ajan merkittävästi.
– Minun tulevaisuuteni peruskoulu ilman muuta pohjautuisi joustaviin ratkaisuihin, joista ehkä yksi pieni, mutta hyvä lisä, olisi valvottu kotiopetusmahdollisuus. Peruskoulu ei aina ole paras paikka lapselle kasvaa ja oppia, vaikka toki valtaosalle varmaan näin onkin.
Kati Hyttinen työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän tekee töitä MTV Uutisten verkkodeskissä ja Lifestyle-toimituksessa, joissa hän seuraa uutisia ja ilmiöitä. Hän on erikoistunut muun muassa ympäristö-, luonto- ja eläinaiheisiin.
Voit lähettää juttuvinkkejä Katille osoitteessa kati.hyttinen@mtv.fi.
