Ahdistaako? Kattavat toimintaohjeet: Näin toimit ja selviät kriisitilanteessa

Ahdistaako? Yksin ei hätätilanteessa tai vaikeassa elämäntilanteessa tarvitse jäädä. Kokosimme kattavasti ohjeita ja palveluja erilaisiin elämän kriisitilanteisiin.

Sodan uhka huolettaa

Jos ja kun sodan uhka huolettaa, Mielenterveystalo.fi-sivuston ohjeilla helpotat tilanteeseen liittyvää ahdistusta. Sivustolla ohjeistetaan muun muassa seuraamaan vain luotettavia tiedonlähteitä ja kiinnittämään huomiota siihen, kuinka paljon ylipäänsä uutisia jaksaa seurata. Myös auttaminen voi olla tapa helpottaa omaa pahaa oloa, ja omasta hyvinvoinnista on niin ikään tärkeää pitää huoli. Lue lisää Mielenterveystalo.fi-sivustolta.

Terveys huolettaa, mutta kyseessä ei ole hätätilanne – mistä tukea?

Jos esimerkiksi terveysasema on kiinni, mutta jokin terveydessä huolettaa, sairaanhoitopiirien järjestämä neuvonta- ja ohjauspalvelu päivystysapu palvelee numerossa 116117. Sairaanhoitajat arvioi hoidon tarpeen, ohjaavat oikeaan paikkaan ja antavat ohjeita.

Myrkytystietokeskus vastaa ympäri vuorokauden numeroissa 0800 147 111 tai 09 471 977.

Hätätilanne ja hengenvaara

Hätätilanteen uhatessa soita yleiseen hätänumeroon 112. Hätäpuhelun aikana kerro seuraavat asiat:

  • Mitä on tapahtunut?
  • Missä olet? Kerro tarkka osoite.
  • Kerro, montako ihmistä on vaarassa, ja onko ihmisillä hengenvaaraa.
  • Vastaa kysymyksiin ja kuuntele ohjeita. Älä lopeta puhelua, ennen kuin saat luvan.

Tarvitsen keskusteluapua kriisissä, mistä saisin sitä?

Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa suomen kielellä numerossa 09 2525 0111. Puhelin palvelee ruotsiksi numerossa 09 2525 0112 ja arabiaksi ja englanniksi numerossa 09 2525 0113.

SOS-kriisikeskus Helsingissä tarjoaa lyhytaikaista keskusteluapua veloituksetta ja ilman lähetettä. Ajan voit varata numerosta 09 4135 0510, tai netin kautta.

Itsemurhien ehkäisykeskus toimii Helsingissä ja Kuopiossa. Ajan voi varata soittamalla, Helsinki puh. 0800 98 030 ja Kuopio puh. (017) 262 7733.

Väestöliiton Hyvä kysymys -chatista saat tukea ja keskusteluseuraa esimerkiksi perhetilanteisiin ja kriiseihin. Aika varataan netissä.

Väestöliiton Perhepulmapuhelin vanhemmuuden kysymyksiin palvelee numerossa 040 668 4101. Parisuhdepuhelin palvelee numerossa 040 6794770. Päivystävä Perhepulma-chat on avoinna maanantaisin klo 18-21 sekä keskiviikkoisin ja torstaisin klo 12:30-14:30.

Solmussa-chatissa voi keskustella hankalasta elämäntilanteesta maanantaista torstaihin klo 15–19.

Kirkon keskusteluavusta saat hengellistä tukea. Numero 0400 221 180 on avoinna joka päivä klo 18–24. Chatissa voit keskustella ma-pe klo 12-20. Myös kirjeen kirjoittaminen on mahdollista.  Lähetä se osoitteeseen Palveleva kirje, PL 210, 00131 Helsinki.

Tukinetistä löydät apua ja resursseja esimerkiksi kriiseihin, perhetilanteisiin ja mielenterveysongelmiin.

Mistä apua perheväkivaltaan?

Nollalinja auttaa, jos olet kokenut henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai väkivallan uhkaa ihmissuhteessa. Voit soittaa mihin kellonaikaan tahansa numeroon 080 005 005 tai ottaa yhteyttä chatissa arkisin klo 9-15. 

Lyömätön Linja on miehille suunnattu lähisuhde- ja perheväkivaltaan erikoistunut toimintamuoto, josta saa apua esimerkiksi hallitsemattomaan raivostumiseen. Ota yhteys lomakkeella.

Miessakkien Erosta Elossa -palvelun tavoittaa numerosta 044 751 1342 ma-pe klo 9-12.

Rikosuhripäivystys palvelee numerossa 116 006 suomeksi ma–pe klo 9–20 ja ruotsiksi klo 12–14.  Chat on auki arkisin 9–15 ja lisäksi maanantaisin 17–19.

Olen lapsi tai nuori, mistä saan apua?

Nuorille suunnattu Sekasin-chat palvelee arkisin 9–24 ja viikonloppuisin 15–24. Sekasin löytyy myös esimerkiksi Instagramista ja Snapchatista.

Väestöliiton Poikien puhelin päivystää arkisin klo 13-18 numerossa 0800 94884. Chat on auki ma-to klo 13-18 ja pe klo 13-15. 

Väestöliiton seksuaalineuvontachat antaa tietoa seksuaalisuudesta ja ihmissuhteista. Chat toimii netissä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelin löytyy numerosta 116 111. Se päivystää ma–pe klo 14–20 ja la–su klo 17–20.

Nuorten turvataloja löytyy Espoosta, Helsingistä, Vantaalta, Tampereelta ja Turusta. Yhteyttä voi ottaa soittamalla tai netissä, tai saapua suoraan paikalle. Ohjeita löydät Punaisen Ristin sivuilta.

Sua varten somessa tarjoaa tukea, jos olet kokenut seksuaalista häirintää, ahdistelua ja väkivaltaa. Laita yksityisviesti mihin kellonaikaan ja minä päivänä tahansa esimerkiksi Tiktokissa, Instagramissa tai Snapchatissa. Viesteihin vastataan mahdollisimman nopeasti.

Apua voivat tarjota myös kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi.

Mitä teen hätätilanteessa?

Joku sai sairauskohtauksen, mitä teen?

Kokeile aluksi, saatko henkilön hereille: ravista olkapäästä, kysy kuuluvalla äänellä esimerkiksi "hei, kuuletko". Jos henkilö ei herää, soita apua hätäkeskuksesta; sieltä saat toimintaohjeita.  

Käännä autettava selälleen. Katso, kuuntele ja tunnustele, hengittääkö hän normaalisti. Aloita tarvittaessa elvytys.

Näin elvytät lasta: 

Näin elvytät aikuista:

2:23

Näin teet Heimlichin otteen:

2:02

Näin käytät defibrillaattoria: 

1:59

Mitä pakkaisin ensiapulaukkuun?

Kokoa ensiapulaukku sitä tarkoitusta varten, johon se on. Ovatko uhkana kesälomareissulla esimerkiksi kaatumiset ja muut pienet haverit, nilkan nyrjähtäminen vaeltaessa, vai onko edessä pidempi automatka, jolloin kannattaa varustautua paremmin?

Sujauta ensiapulaukkuun vaikkapa:

  • Desinfiointiainetta
  • Haavasidoksia
  • Rakkolaastareita ja muita erilaisia laastareita
  • Kylmäpakkaus
  • Särkylääkearkki, allergialääkearkki, mahdollisia muita lääkkeitä
  • Sakset
  • Hakaneuloja
  • Kylmägeeliä
  • Antiseptisiä haavapyyhkeitä
  • Ihoteippiä
  • Ensiapuside, sideharsorullia, haavatyynyjä
  • Joustoside, itseensä kiinnittyvä tukiside
  • Ensiapuohje
  • Elvytyssuoja

0:49
Näin tyrehdytät verenvuodon ja hoidat haavan.

Entä, jos tulee tulipalo?

Jos palo on esimerkiksi asunnossasi, yritä alkusammuttaa sitä sammutuspeitteellä tai käsisammuttimella. Älä kuitenkaan vaaranna omaa tai muiden turvallisuutta.

Poistuessasi asunnosta sulje ovet ja ikkunat. Tarvittaessa konttaa tai ryömi, sillä savu ja lämpö pyrkivät nousemaan ylöspäin. Auta muita poistumaan; käytä rappusia, älä hissiä. Muista poistua ulos asti. Soita hätänumeroon.

Jos näet savua rappukäytävässä, pysy sisällä! Kerrostalossa jokainen asunto on oma palo-osastonsa. Se estää palon ja haitallisten savukaasujen leviämisen. Älä mene käytävään tai edes avaa ovea, sillä savun hengittäminen on vaarallista.

Soita hätänumeroon. Tiivistä ulko-oven raot ja ilmastointikanava. Voit myös siirtyä parvekkeelle tai avoimen ikkunan ääreen.

Näin käsisammutinta käytetään:

Näin sammutat sähköpalon: 

0:50

Näin käytät sammutuspeitettä:

1:02

Mitä teen, jos näen liikenneonnettomuuden?

Varoita nopeasti muuta liikennettä. Pue huomioliivi tai varmista muuten, että näyt. Pane hätävilkut päälle, ja vie varoituskolmioita tarpeeksi kauas kumpaankin suuntaan tiellä.

Soita hätänumeroon mahdollisimman nopeasti. Yritä auttaa loukkaantuneita; alkusammuta, mikäli se on tarpeen. Anna ensiapua omien taitojesi mukaan. Myös hätäkeskuksesta saat neuvoja!

Autoliiton video näyttää, miten hätäjarrutus tulee tehdä oikeaoppisesti:

Mitä tarkoittaa vaaratiedote?

Vaaratiedotteella varoitetaan ihmishenkeen, terveyteen tai ympäristöön kohdistuvasta vaarasta tai omaisuuden vaurioitumisesta tai tuhoutumisesta. Vaaratiedotteen voi antaa esimerkiksi poliisi, hätäkeskuslaitos, ilmatieteen laitos tai elintarviketurvallisuusvirasto Evira.

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Ääni nousee 7 sekuntia ja laskee sitten 7 sekuntia.

Vaara ohi -merkki on minuutin mittainen tasainen äänimerkki.

Yleiseen vaaramerkkiin liittyy vaaratiedote. Vaaratiedote luetaan kaikilla radiokanavilla. Tarvittaessa se näytetään Ylen, MTV:n ja Nelosen teksti-TV:n sivulla 112 sekä televisio-ohjelmissa, jolloin se näkyy ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä. Pelastustoimi puolestaan tiedottaa Yleisradion teksti-TV:n sivuilla 868 ja Säteilyturvasivut löytyvät sivulta 867.

Kun kuulet yleisen vaaramerkin, siirry sisätiloihin. Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto. Avaa radio ja odota lisätietoja. Vältä soittamista, jotta linjat eivät ruuhkaudu; älä soita hätänumeroon. Pysy sisällä ja seuraa uutisointia luotettavista lähteistä.

Väestöhälytinjärjestelmää myös testataan. Kokeilumerkki on 7 sekunnin pituinen tasainen ääni, joka soi joka kuukauden ensimmäinen maanantai klo 12:00. Silloin kyse on pelkästä testistä, eikä ääni edellytä toimenpiteitä.

Vaaramerkki voidaan antaa esimerkiksi kaasuvaaratilanteessa ja säteilytilanteessa.

Miten toimitaan kaasuvaaratilanteessa? 

Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua, paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi. Siirry ja pysyttele yläkerroksissa, jos mahdollista. Kuuntele rauhassa radiota. Odota, kunnes vaara on ohi.

Jos haistat kaasua, olet ulkona, etkä pääse sisään, pyri kaasupilven alta sivutuuleen. Siirry mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle. Pidä märkää vaatetta, ruohoa, turvetta tai sammalta suun edessä ja hengitä sen läpi.

Miten toimitaan säteilyvaaratilanteessa?

Sulje ilmastointi ja tiivistä ovet, ikkunat ja tuuletusaukot käyttämällä esimerkiksi teippiä, pyyhettä tai vaatteita. Pysy huoneiston keskellä. Paras suoja on maan alle rakennetussa, tiiviissä ja ikkunattomassa kellarissa.

Pakkaa elintarvikkeet tiiviisiin astioihin tai muovipusseihin ja säilö ne tiiviisti jääkaappiin tai pakastimeen. Suojaa myös lemmikkien ruoka.

Joditabletti estää radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen. Ota joditabletti vasta viranomaisten kehotuksesta. Tablettia ei vaaratilanteessa enää tule lähteä ostamaan.

1:36
Miksi Suomen säteilymittarit ovat sijoitettu itärajalle? STUK:n labotariojohtaja vastaa.

Sähköt menivät, mitä teen nyt?

Sähkökatkon varalta kotona kannattaa olla otsalamppu ja paristoja siihen. Jos kotona on varavirtalähde, sitä pitäisi pitää ladattuna. Paristoilla toimivasta radiosta saat tietoa silloinkin, kun puhelimen akku hyytyy.

Lämmitelkää peittojen alla. Kylmässä pysytelkää perheenne kanssa lähekkäin; sulje väliovet ja tuki raot, joista kylmää ilmaa pääsee sisään. Jos lämpötila laskee alle +15 asteeseen, peitä lattiat matoilla ja ikkunat verhoilla tai vilteillä. Pukeudu tarvittaessa ulkovaatteisiin. Pue kengät. Nuku makuupussissa tai vierekkäin muiden kanssa saman peiton alla. Myös teltan voi pystyttää sisälle.

Älä availe pakastinta tai jääkaappia turhaan; näin tuotteet pysyvät pidempään käyttökelpoisina. Suojaa lattia mahdolliselta sulamisvedeltä.

Kaapissa kannattaa pitää ruokia, joita voi syödä lämmittämättä, tai valmistaa retkikeittimellä.

Tällainen kotivara elintarvikkeita jokaisella olisi hyvä olla:

Päivitetty 4.3. klo 13.50: Lisätty tietoa sodan huolen aiheuttaman ahdistuksen helpottamisesta.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja