Miten puhua lapselle sodasta? Kriisiasiantuntija kertoo, miten aihetta kannattaa käsitellä

Syttyykö sota myös Suomessa?

Kysymys on tällä hetkellä monen huulilla kiristyneen maailmanpoliittisen tilanteen ja siitä seuranneen uutisoinnin vuoksi. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan torstaiaamuna.

Lue lisää: Venäjä hyökkää pohjoisesta ja etelästä, väittää Ukraina – ensimmäiset ihmisuhrit raportoitu

Monen asiantuntijan suusta on kuultu, ettei Suomeen kohdistu akuuttia vaaraa Venäjän suunnalta. Maiden välisen historian, pitkän yhteisen rajan ja kenties inhorealisminkin vuoksi kansalaisissa on silti saattanut herätä huoli siitä, pitääkö sotaan varautua. Joutuuko puoliso, lapsi, veli tai isä tarttumaan aseisiin?

MIELI ry:n kriisitoimintojen johtaja Outi Ruishalme painottaa, että vaikka Venäjän hyökkääminen Suomeen on epätodennäköistä, sotaa pelkäävien on hyvä purkaa ajatuksiaan tavalla tai toisella. Huolien nouseminen mieleen nykytilanteessa on luonnollista eikä sitä voi estää.

– Olisi hyvä ottaa vastaan ja hyväksyä se, että mua pelottaa ja huolestuttaa tämä tilanne. Jos yritetään vastustaa ajatuksia ja tunteita, se ei johda mihinkään hyvään, Ruishalme kertoi MTV Uutisille viime viikolla.

Venäjän on epäilty lietsovan toimillaan tarkoituksellisesti pelkoa länsimaissa, mutta tavallisen ihmisen ei Ruishalmeen mukaan tarvitse kokea huonoa omaatuntoa tunteistaan. Kieltäytyessään ottamasta niitä vastaan ihminen antaa paradoksaalisesti pelolle lisää voimaa. Sisällä kasvava ahdistus voi johtaa paniikkireaktioon ja vetäytymiseen.

Mikä on totta ja mikä ei? Alla olevalla videolla kerrotaan, miten psykoosi oireilee. Juttu jatkuu videon alla.

Lue myös: Ahdistaako? Näin toimit ja selviät kriisitilanteessa – katso kattavat toimintaohjeet

Tee näin, jos sodan uhka pelottaa

Päässä jylläävien ajatusten ja rintaa pakottavien tunteiden hyväksyminen ei ole periksi antamista pelolle vaan keino käsitellä vaikeita asioita. Tunteita tulee ja menee, teoillaan voi vaikuttaa vain niiden voimakkuuteen.

Ruishalme suosittelee puhumaan kireän geopoliittisen tilanteen aiheuttamista vaikeista tunteista jollekulle. Ajatuksia ja tunteita voi jakaa vaikka puolison tai ystävän kanssa. Yksinkin asioita voi käsitellä esimerkiksi huolia ylös kirjoittamalla.

Tärkeää olisi olla läsnä hetkessä ja päästää irti vatvomisesta. Tulevaa ei kannata liikaa murehtia, varsinkaan jos siihen ei voi itse vaikuttaa. Itsestään ja läheisistään huolehtiminen sekä normaalin arjen ylläpito ruokailuineen ja ulkoiluineen on tärkeää silloinkin, kun maailman murheet lannistavat.

– Meillä on edelleen samat ilon aiheet lähiympäristössä, niitä ei ole viety pois. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mikä on hyvin ja pitää huolta, ettei anna kaiken mennä pois tolaltaan kriisin vuoksi, Ruishalme sanoo.

Tosiasiat on hyvä pitää mielessä: Suomen valtion, EU:n, ETYJ:n ja Naton kaltaiset isot toimijat ovat hereillä, ratkaisua kriisiin haetaan neuvottelujen kautta. Uutiset pitävät kansalaiset ajan tasalla, mutta median käytön rajaaminen pariin kertaan päivässä voi vähentää koettua ahdistusta.

Kansalaiset voivat luottaa siihen, että viranomaiset kyllä tiedottavat heitä, jos tilanteessa tapahtuu äkillinen muutos. Varmuuden varalta kotoa olisi hyvä löytyä kaikenlaisia yllättäviä hätätilanteita varten 72 tunnin kotivara eli esimerkiksi ruokaa, lääkkeitä ja ämpäreitä.

Lue lisää: Oletko varautunut pitkittyneeseen sähkökatkoon? Tällainen on 72 tunnin varautumissuositus

Näin puhut lapselle sodasta

Myös lapset törmäävät uutisiin ja puheisiin sodan uhasta. Ruishalme kehottaa aikuisia kuuntelemaan lapsia ja antamaan heille mahdollisuuden kertoa peloistaan, tunteistaan ja ajatuksistaan. Asioista pitää puhua ja kysymyksiin vastata lapsen iän ja ymmärryskyvyn tasoisesti.

Lähtökohtaisesti lapselle tulisi painottaa, että aikuiset tekevät kaikkensa sodan välttämiseksi ja että Suomessa on turvallista olla – ihmisten huoli johtuu siitä, ettei juuri kukaan halua sotaa. Lapselle kannattaa vakuuttaa, että hänestä pidetään huolta ja arki jatkuu.

Kun lapsen huolet ja kysymykset on käyty läpi, kannattaa tehdä jotain mukavaa. Asioiden vatvomisen sijaan mielihyvää tuova leikki- tai lukuhetki on paikallaan. Murehtiminen on omiaan lisäämään ahdistusta iästä riippumatta, kun taas iloa tuovien asioiden äärelle pysähtyminen harhauttaa mieltä pois pelon aiheuttajasta.

Miten käsitellä kuolemaa lapsen kanssa? Katso alla olevalta videolta papin vinkit. Juttu jatkuu videon alla.

Toiminta helpottaa ahdistusta

Sodan vaara ei ole ainut ilmassa leijaileva uhka. Koronapandemiaa ei ole vielä selätetty, kuten ei ilmastokriisiäkään. Inflaatio ja geopolitiikan jännitteet näkyvät epävarmuutena taloudessa. Mitä tehdä, jos maailmanmeno ylipäätään tuntuu äärimmäisen synkältä?

Ruishalme kehottaa omien arvojen mukaiseen toimintaan. On turha murehtia asioita, joille ei voi itse tehdä mitään, mutta toisaalta omilla pienillä teoillaan voi vaikuttaa omalta osaltaan siihen, että maailma olisi nyt ja tulevaisuudessa hyvä paikka elää.

– Ahdistusta helpottaa usein se, että itse toimii, Ruishalme sanoo.

Hyviä asioita ei kannata unohtaa. Esimerkiksi koronaepidemia näyttää Suomessa lientymisen merkkejä ja yhteiskuntaa avataan. Nyt on aika verestää ihmissuhteitaan ja nauttia mahdollisuuksista osallistua eriliaisiin rientoihin sekä tavata toisia. Jaetut huolet ovat keveämpiä kantaa.

Lue myös: Arki kulkee, mutta mikään ei tunnu miltään? Tällainen on salakavala korkean toimintakyvyn masennus: "Pinnan alla ihminen voi yhä huonommin ja huonommin"

Lue myös: Osaanko enää olla muiden kanssa? Varaudu koronavuosien jälkeiseen koetukseen: "On ihan ok, että se vie voimia"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!