Kotivara: Tällainen on 72 tunnin varautumissuositus | MTV Uutiset
Oletko varautunut pitkittyneeseen sähkökatkoon? Tällainen on 72 tunnin varautumissuositus
Sähkökatkon yllättäessä sytkärillä ja parilla kynttilällä ei pitkälle pötkitä. Löytyykö kotoasi otsalamppu? Kuvituskuva.Shutterstock
Julkaistu 06.09.2021 09:25
Hannakaisa Taskinen
hannakaisa.taskinen@mtv.fi
Syysmyrskyjen mukanaan tuomat sähkökatkot muistuttavat kotivaran merkityksestä. Tunnetko jo 72 tunnin varautumissuosituksen?
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö muistuttaa tiedotteessaan, että jokaisen kotitalouden tulisi varautua pärjäämään ainakin 72 tuntia ilman viranomaisten apua. Tämä tarkoittaa sitä, että kotoa tulisi löytyä perheelle ruokaa vähintään kolmeksi vuorokaudeksi.
Kolmen vuorokauden ohjenuora on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille. Tarvetta 72 tunnin kotivaraan voi olla esimerkiksi silloin, kun pitkittynyt sähkökatko aiheuttaa tilanteen, jossa kaupat ovat kiinni, julkinen liikenne ei kulje eivätkä maksukortit toimi.
Sähkökatkon vuoksi jääkaappi ja pakastin lämpiäisivät ja ruoanvalmistus tuottaisi haasteita. Vaikutuksia olisi myös kodin lämpötilaan ja valaisemiseen, eikä vessanpönttöäkään voisi vetää ilman sähköä, joka pumppaisi pönttöön vettä.
1:32Tomi Rask kertoo, mitä kotoa tulisi löytyä hätätilanteita varten.
Korona muistutti hamstrauksesta
Moni muistaa koronapandemian alun, jolloin suomalaiset kävivät kaupoilla harvemmin, mutta ostivat kerralla enemmän. Vessapaperin hamstrauksesta kertovaa uutisointia tuskin kukaan unohtaa. Vaikka älytön hamstraus sai jo kaupatkin jyrähtämään, suurten ostosmäärien taustalla oli kuitenkin ajatus siitä, ettei kaupassa tarvitsisi pandemia-aikaan käydä päivittäin. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK muistuttaakin tiedotteessaan, että juuri siitä kotivarassa onkin kyse.
On kuitenkin hyvä muistaa, ettei kotivara ole synonyymi kaapin perällä notkuville säilykkeille. Kotivaran pitäisi ennemminkin olla sitä ruokaa, jota perheessä muutenkin syödään. Kotivaraa on tarkoitus kuluttaa jatkuvasti, jolloin sen tilalle ostetaan aina uutta. Tällä tavoin elintarvikkeet eivät ehdi pilaantua, eikä hävikkiäkään synny.
Jos pitkittynyt sähkökatko iskee, kotona tarvitaan muutakin kuin ruokaa.
Kun hanasta tuleva vesi ei ole enää juomakelpoista, vettä pitää hakea vesilaitoksen järjestämästä vedenjakelupisteestä. Tätä varten kannattaa kotona olla kannellinen ämpäri tai kanisteri. Astia tulee pitää puhtaana, sillä pestä sitä ei voi enää silloin, kun hanasta ei tule puhdasta vettä.
Kun vessanpönttö ei vedä, joudutaan turvautumaan muunlaisiin ratkaisuihin. SPEK vinkkaa, että kotona olisi hyvä pitää roskapusseja rullallisen verran, sillä niitä voi käyttää tähän tarkoitukseen. Istuimen päälle voi virittää pussin ja tehdä tarpeet siihen. Pussi on tämän jälkeen sekajätettä.
Ilman sähköä ei kotia voi valaista. Muutamasta kynttilästä ei vielä ole apua, taskulampuista vähän enemmän. Kaikista käytännöllisin ratkaisu on kuitenkin otsalamppu, sillä se jättää kädet vapaiksi.
Myös perheen käyttämiä lääkkeitä olisi hyvä löytyä kotoa aina ainakin 72 tunnin tarpeisiin. Vaippoja on myös hyvä olla tarpeeksi, jos perheessä on vauvoja.
Sähkökatkon aikana lämmintä ruokaa saa vain retkikeittimellä, grillillä, leivinuunilla tai takalla. Jos sellaisia ei ole, apua kannattaa hakea muualta tai tyytyä kylmään ruokaan.
Olemme aiemmin kertoneet Ilkka Taivassalosta, joka on kertonut omat vinkkinsä häiriötilanteesta selviämiseen. Sopimuspalokuntalaisena toimiva Taivassalo muistutti, että auton tankissa kannattaa olla aina puoli tankkia bensaa ja paristoja varastossa. Vaikka Taivassalolta löytyy varavirtalähteitä puhelimeen, tosipaikan tullen vanha puhelin otetaan käyttöön.
– Nykypuhelimesta loppuu helposti akku ja vaikka muutama powerbank on, niin mulla on perinteinen tämä vanha Nokian matkapuhelin, jossa akku kestää lähes kaksi viikkoa, vinkkasi Taivassalo haastattelussa.
Jos sähkönjakeluun ja vesihuoltoon tulisi häiriötä, töitä pukkaisi monien eri alojen viranomaisille. Tällaisissa tilanteissa eteen tulevia tehtäviä harjoitellaan syksyllä valmiusharjoituksissa eri puolilla Suomea.
Laajan häiriötilanteen yllättäessä viranomaisilla olisi kädet täynnä töitä, eikä mahdollisuuksia ratkaista jokaista ongelmaa paikan päällä. Tästä syystä on jokaisessa perheessä on tärkeää miettiä ennakkoon, miten häiriötilanteisiin voisi varautua ja kuinka toimia tällaisessa tilanteessa.
