Ensihoitaja Essi Lappalainen nimeää kaksi keinoa, joilla voitaisiin vähentää sellaisia tehtäviä, joihin ei tarvita paikalle ambulanssia.
Vuonna 2024 hätäkeskus välitti eri viranomaistahoille hieman yli 1,4 miljoonaa tehtävää, kerrotaan hätäkeskuslaitoksen verkkosivuilla. Niistä ensihoidolle meni noin 733 900 kappaletta.
Pirkanmaan hyvinvointialueella työskentelevä ensihoitaja Essi Lappalainen kertoo huomanneensa käytännön työssä, että kaikkiin tehtävistä ei välttämättä tarvittaisi ambulanssia ja ensihoitajia.
Ensihoito vastaa hätäkeskuksen välittämiin terveyteen liittyviin tehtäviin. Aina ensihoitoyksikkö ei kuitenkaan ole se kaikkein tehokkain tai tarkoituksenmukaisin keino ratkaista näitä tilanteita vaan maltillisemmatkin keinot riittäisivät.
Lappalaisen havaintojen mukaan ensihoitoyksikkö ei tuo monissakaan tilanteissa käytännössä hoidollista lisäarvoa.
1:58
Lue myös: Vältä virheet palovammojen ensiavussa – muista varsinkin tämä sääntö
Kotoa puuttuu ensiaputarpeita
Ensimmäinen terveyteen liittyvien tilanteiden itsenäistä ratkomista helpottava asia olisi se, että joka kodista löytyisivät perusensiaputarpeet, kuten sidostarpeita ja käsikauppalääkkeitä flunssaan ja kiputiloihin.
Lappalaisen mukaan myös ensiaputaitojen ja sen, että osaa hoitaa tavallisimmat sairaudet itse, tulisi olla ihan kansalaistaitoja.
112:een saatetaan soittaa nimittäin esimerkiksi siksi, että kotona ei ole laastaria tai tavallista kipulääkettä. Tehtävään hälytetyille ensihoitajille tilanteen luonne voi ratketa vasta paikan päällä.
– Hätä sumentaa järkevää ajattelua, ja yksilön subjektiivinen hädän kokemus saattaa olla suuri. Sellainen, että minulla pulppuaa täällä verta täysin hallitsemattomasti haavasta, ja sitten paikan päällä kohdataan rauhoittelulla ja yhdellä laastarilla hoidettava tilanne, Lappalainen sanoo.
– Näissä tilanteissa ensihoidon tärkein anti on rauhoittelu, läsnäolo ja neuvonta, mikä on toki sinänsä arvokasta.
Näin elvyttäminen käy aloittelijalta. Juttu jatkuu videon alla.
8:13
Yllä olevalla videolla näytetään elvytys vaihe vaiheelta nuken avulla. Lisäksi nähdään, miten defibrillaattori toimii.
"Not my business"
Yhteisöllisyyden puutteesta johtuva turvattomuus ja yksinäisyyden kokemus tulevat näkyviksi ensihoidossa Lappalaisen mukaan kaikenikäisillä, mutta korostuneesti nuorilla ja ikäihmisillä.
Yleensä yksinäisyys pahentaa etenkin hädän kokemusta ja rationaalista ajattelua.
Lappalaisen havaintojen mukaan turvattomuutta syntyy myös sitä kautta, että yhteiskunta on muuttunut yhä yksilökeskeisemmäksi.
Ihmisillä on taipumus ajatella, että tämä ja tuo asia ei kuulu minulle, "not my business" ja että "joku muu hoitaa", Lappalainen arvioi.
Lue myös: Mitä mökin lääkekaapissa ainakin pitää olla? Ota lista talteen!
"Oletettu ihminen paljastui jätesäkiksi täynnä roskia"
Oma pienehkö vaivannäkö ulkoistettaisiin Lappalaisen mukaan mielellään esimerkiksi viranomaisille.
Hän antaa ääripään esimerkin parin vuoden takaa, jolloin autoilija soitti hätäkeskukseen ja kertoi, että tien poskessa makasi joku, joka ei liikkunut eikä kenties ollut hereilläkään.
Tapahtuma-aikana ulkona satoi kaatamalla vettä ja lämpötila oli lähellä nollaa. Soittaja ei ollut pysähtynyt katsomaan tilannetta tarkemmin vaan oli jatkanut matkaansa.
Esitietojen perusteella oletetusti kriittisesti sairaan ihmisen luo tehtävään hälytettiin ensihoidon ja pelastuksen yksiköt. Myös lääkäriyksikkö liittyi valmiuteen.
– Kaikki painetaan hirveätä kiirettä sinne, että joku tekee kuolemaa tai jotain, vähintään jäähtyy pahasti siellä tien poskessa; mietitään matkalla vakavia syitä tilanteelle.
Oletettu ihminen paljastui jätesäkiksi täynnä roskia.
Yksiköiden turhan reissun olisi voinut välttää sillä, että soittaja olisi pysähtynyt katsomaan, mistä on kyse. Hätäkeskus ohjeistaa näin aina puhelimessa.
– Hätäpuhelun soittaminen on hieno homma, mutta ei ole varsinaisesti toivottavaa jättää välistä tiedusteluosiota, jos se on mahdollista tehdä; että onko edes hätää vai ei, ja jos on hätä, mitä siellä on tapahtunut.
– Jos huoli herää, yleensä ihan jo pelkästään itsensä takia asiaa kannattaa hieman selvittää, ja toki auttamisvelvollisuus koskee meitä kaikkia.
Tämänkaltaiset epäselvät esitiedot ja kohteessa täysin toisenlaiseksi paljastuvat tilanteet ovat ensihoidon arkea.
Katse kohti toisia ihmisiä
Lappalainen linjaa, että jos ystävällinen "Onko kaikki kunnossa?" tai "Tarvitaanko täällä apua?" alkaa olla "paheksuttavaa toisten asioihin puuttumista", ollaan erittäin hälyttävässä kehityksessä ja siihen ihan jokaisen tulee puuttua omalta osaltaan.
Lappalainen kyllä tunnistaa sen, että nykyisin avun tarjoamista arastellaan ja pelätään että avun tarjoamisesta suututaan.
– Tässäkin asiassa ehkä jokin negatiivinen yksittäistapaus saattaa värittää tilanteita, vaikka todellisuudessa suurin osa näistä tilanteista sujuu täysin oletetulla tavalla ilman draamaa ja ihmiset ovat kiitollisia avun tarjouksesta, vaikkei sitä välttämättä tarvinneetkaan.
Hän kannustaa ihmisiä "työntämään nokkansa muiden asioihin" kohteliaasti ja toisten rajoja kunnioittavasti sen verran että selviää, onko hätää vai ei, sen sijaan että välinpitämättöminä sivuutetaan merkille pantu tilanne. Tällä aika monen hyvinvointi paranisi.
Vaikkei tilanteessa lopulta olisikaan hätää, ihmiselle tulee kokemus siitä, että hän tuli nähdyksi.
– Maaseudulla vielä näkee tätä, että ymmärretään huolestua vaikkapa siitä, jos naapuri ei ole päästänyt kissaa sisään samaan aikaan kuin yleensä, ja lähdetään siksi selvittämään, mitä naapurille kuuluu.
– Aina ajoittain nämä spontaanit "hyvinvointitarkistukset" huolen perusteella estävät henkilön tilanteen vakavan eskaloitumisen, kun tilanteeseen on osattu tarjota apua oikeaan aikaan. Ennakoiden apua yleensä tarvitaan vähemmän kuin sen jälkeen, kun tilanne on jo eskaloitunut.
Lakiin kirjattu auttamisvelvollisuus on kaikille yhtäläinen.
– Sanoisin siis, että avataan vähän sitä omaa näkökenttää ja katsotaan myös toisia ihmisiä kohti, myös niitä tuntemattomia.
Ensihoito muuttuu alueen tarpeiden mukana
Lappalainen kertoo, että ensihoidon kehitys vuosien takaisesta sairaankuljetuksesta nykyiseen muotoonsa, jossa työ on vaativaa hoidontarpeen arviota ja tarvittaessa tehohoitotasoista hoitoa, on ollut valtava.
Se, että potilaita pyritään hoitamaan jo kohteessa on ollut muuttuvan toimintaympäristön ja sairaalaverkon muutosten lopputulos.
– Tarkoitus on vähentää tarvetta lähettää potilas päivystykseen, jos pystymme ensihoidossa tuottamaan jo osan niistä tutkimuksista ja hoidosta, joita päivystyksessä tehtäisiin.
– Pirkanmaalla osassa yksiköistä on lisävarusteena pikkuinen "labra", jolla saadaan otettua ja tulkittua tietyt verikokeet jo kotiympäristössä. Tarpeen tullen ensihoito purkaa ambulanssista pienen sairaalan verran tavaraa potilaan kotona hoitamiseksi, jos sillä saavutetaan potilaan kannalta hyvä lopputulos ja päivystyskäynniltä vältytään.
Vaikka ensihoidon mahdollisuudet kentällä laajenevat, Lappalainen muistuttaa, että ambulanssia ei voi edelleenkään "tilata" itselleen kiireetöntä terveystarkastusta varten ja välttyäkseen terveyskeskuksen ajanvaraukselta.
Edelleen ensihoito varautuu ensisijaisesti äkillisesti sairastuneiden potilaiden hoidon tuottamiseen ja näiden hoitopolkujen laadun parantamiseen ennen sairaalaa.
Täsmävinkkejä kansalaisille
Lappalainen listaa muutaman vinkin, jotka hän ensihoitajana antaisi kansalaisille:
- Jos epäilet hätätilannetta jollain toisella, tiedustele ja selvitä onko se oikeasti sellainen. Auta kykyjesi mukaan, soita hätätilanteessa 112.
- Kertaa tavanomaiset ensiaputaidot sekä yleisimpien kotona hoidettavien sairauksien ja tapaturmien kotihoito-ohjeet. Pidä huolta, että kotivarasi sisältää myös ajantasaiset ensiaputarvikkeet ja sinulle sopivat lääkkeet.
- Neuvoja ja opastusta saa kansallisesta 116117 numerosta 24/7.
- Tarjoa apua rohkeasti. Torju yksinäisyyttä, haasta yksilökeskeisyyttä ja ole läsnä vuorovaikutuksessa.
- OmaKanta -tunnukset käyttöön itselle sekä rinnakaistunnukset iäkkään omaisen OmaKantaan, koska se helpottaa tiedonkulkua niiden henkilöiden osalta, jotka hoitoon osallistuvat.
Katso myös video: Mistä tunnistaa nestehukan tai vesimyrkytyksen?
2:03