Ahdistaa, ja se on nyt ihan ok – psykologi Hanna Markuksela kertoo, miten mieli reagoi kriisitilanteeseen, ja miten omaa ahdistustaan voi helpottaa

0:57
Perhoshalaus voi auttaa ahdistukseen! Videolla toimittajamme Fanni Parma näyttää, miten perhoshalaus tehdään. Ohjeet: Psykologi Hanna Markuksela.

Vallitseva maailmantilanne vaikuttaa nyt vahvasti myös suomalaisten mieliin. Jos pelko ja ahdistus valtaa mielen, se on tilanteessa täysin normaalia. Psykologi kertoo, miten vellovaa ahdistusta voi helpottaa.

Venäjän sotatoimet Ukrainassa aiheuttavat pelkoa ja ahdistusta myös suomalaisten keskuudessa. Kerroimme aiemmin, miten omia huoliaan ja tunteitaan kannattaa kriisin keskellä käsitellä.

MIELI ry:n kriisitoimintojen johtaja Outi Ruishalme painotti MTV Uutisille, että vaikka Venäjän hyökkääminen Suomeen on epätodennäköistä, sotaa pelkäävien on hyvä purkaa ajatuksiaan tavalla tai toisella.

– Olisi hyvä ottaa vastaan ja hyväksyä se, että mua pelottaa ja huolestuttaa tämä tilanne. Jos yritetään vastustaa ajatuksia ja tunteita, se ei johda mihinkään hyvään, Ruishalme kertoi MTV Uutisille helmikuussa.

"Tämä vaikuttaa kaikkiin ihmisiin, joilla on kyky tuntea ja välittää"

Täysin poikkeuksellinen kriisitilanne voi vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Hanna Markuksela. On hyvin yksilöllistä, miten ihmisen mieli lähtee purkamaan asiaa.

– Tämä vaikuttaa kaikkiin ihmisiin, joilla on kyky tuntea ja välittää. Siitä tulee omanlaisensa stressi, johon ihmiset käyttävät omanlaisia selviytymiskeinojaan, Markuksela sanoo.

Suurimmalla osalla ihmisistä ensimmäinen reaktio kriisitilanteeseen on epäusko. Kaikki ympärillä tapahtuva voi tuntua absurdilta. Jossain vaiheessa tilanteen edetessä iskee yleensä turtumus: asiat ovat nyt näin.

– Monella meistä hermosto ei jaksa pitää akuuttia stressitilaa yllä. Vireystila voikin sahata. Ensin tulevat ylivirittyneisyysoireet. Osa ei kuitenkaan jaksa olla stressaantuneena ja tulee sellainen olo, että ”no niin, näillä mennään”.

Ahdistuneena "autopilotilla" tai ylivalppaana stressissä

Ukrainan tilanne tuli niin shokkina ihmisille, että sodan ensimmäisistä päivistä ei välttämättä ole kaikilla edes tarkkoja muistikuvia. Lähimuisti saattaa stressireaktion voimasta pätkiä ja ihminen toimia ahdistuneena ”autopilotilla”.

Toisille ensireaktio on ylivalppaus, ja mieli voi pyrkiä ratkaiseman ylivalppaustilaa toiminnalla. Jollekin se voi tarkoittaa pitkää hiihtolenkkiä, toiselle konkreettisen avun antamista hädässä oleville.

– Toiminta on mielestäni ihan hyvä tapa purkaa stressienergiaa. Tämä on sellainen tilanne, että kyse ei ole ihmisten ylireagoinnista tai siitä, että mitään hätää ei olisi. Tätä ei voi leimata vain ahdistusherkkien tai herkkien ihmisten stressiksi, Markuksela muistuttaa.

On täysin inhimillistä olla nyt ahdistunut, eikä sitä tarvitse hävetä. Markukselan mukaan moni normaalisti ”viilipyttynä” pysyttelevä ihminenkin kokee nyt stressiä.

– Sanoisin, että tällä kertaa kaikkien kannattaa miettiä sitä, miten omaa stressiä voi säädellä.

Ahdistus voi jäädä vellomaan pinnan alle

Markukselan mukaan stressireaktio ei suinkaan tarkoita aina paniikinomaista ahdistusta. Jotkut suhtautuvat kriisitilanteeseen jopa kylmän rauhallisesti. Markuksela kertoo itse reagoivansa kriisitilanteeseen muuttumalla rauhalliseksi. Tilanteen jatkuessa reaktio vaihtuu toimeliaisuudeksi.

Joka tapauksessa, stressireaktiota ja ahdistusta olisi hyvä jollain tapaa purkaa, ettei tilanne pääse pitkittymään.

– Se mitä olen korona-aikana huomannut, niin monilla se olotila vain velloo ja velloo ja jatkuu. Voi olla pitkään pienessä ylivalppaustilassa. Voi olla sellaisessa tilassa, että puuhastelee kaikkea ja palautuminen jää vähemmälle. Vasta myöhemmin tajuaa, miten on tilanteessa toiminut ja että voimavarat ovat vähentyneet.

Neuvoja kriisiajan itsesäätelyyn

Markuksela jakoi helmikuun lopussa omalle Instagram-tililleen julkaisun, jossa antoi neuvoja kriisiajan itsesäätelyyn. Julkaisusta tuli nopeasti suosittu ja ihmiset jakoivat sitä omissa Instagram-tarinoissaan. Moni selailee kriisitilanteessa uutissivustoja jatkuvalla syötöllä ja se voi suorastaan olla addiktoivaa.

Jos julkaisu ei näy, katso se täältä.

– Tämä on normaali ja terve reaktio. Jotta osaamme toimia viisaasti, on tärkeää säästää voimat olennaisiin käytännön tekoihin itsesäätelyn avulla, Markuksela kirjoitti julkaisunsa alustuksessa.

Markuksela neuvoo päivityksessään keinoja muun muassa hermoston rauhoittamiseen. Huolien vastapainoksi kannattaa miettiä, mikä juuri sinulle tuo rauhaa ja turvaa. Mikä on edelleen hyvin? Rentouttavat ajatukset voivat auttaa rentoutumaan. Stressiä voi purkaa esimerkiksi liikkumalla luonnossa, saunomalla tai katsomalla kivoja elokuvia.

– Voit lahjoittaa rahaa katastrofiapuun. Jos sinulla ei ole varaa antaa avustuksia voit osoittaa tukesi sanoin. Se ei ole hyvesignalointia. Joka ikisen panoksella ja mielipiteellä on merkitystä yhteiskunnallisen ilmapiirin rakentamisessa, Markuksela kirjoittaa.

Tunteet tarttuvat: Toisen rauhallinen ääni tai kosketus voi rauhoittaa

Yksi tärkeä keino oman mielensä rauhoittamiseen on niin sanottu yhteissäätely. Tämä tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että tunnereaktiot ovat ”tarttuvia”.

– Toisen ihmisen rauha voi tarttua toiseen. Se leviää ja välittyy monella tavalla. Suurin osa viestinnästä on nonverbaalista: elekieli, katse, kosketus. Toisille toisaalta rauhaa tuo se, että saa olla omassa fyysisessä tilassa.

Toiselle ihmiselle voi monella tapaa viestiä, että kaikki on hyvin. Markukselan mukaan ihmisen hermosto skannaa koko ajan sitä, onko tilanne ympärillä turvallinen. Esimerkiksi toisen ihmisen rauhallinen puhetyyli voi rauhoittaa hermostoa.

Markuksela nostaa esiin myös kosketuksen voiman: jo 20 sekunnin mittainen halaus käynnistää kehoa ja mieltä rauhoittavan oksitosiinin erityksen ja alkaa laskea stressitasoa. Toisaalta hermoston rauhoittamiseen ei tarvita fyysistä kontaktia.

– Yhteissäätely toteutuu myös etäkommunikaatiossa. Olen tehnyt paljon traumaterapiaa etänä ja saanut mahdollisuuksia harjoitella äänensävyn ja eleiden vaikutusta. Aikaisemmin moni on ehkä ajatellut, että läsnäkontaktissa pystytään jotenkin mystisesti paremmin reagoimaan toiseen. Fyysinen läsnäolo on toki erilaista, mutta joka tapauksessa yhteissäätely toimii etänäkin.

Markuksela kertoo huomanneensa Instagram-julkaisunsa tulleen todella tarpeeseen.

– Nämä mielen asiat eivät enää niin polarisoituneita, että "eihän tämä minua koske". Yhä useampi ymmärtää, että jokaisella on murtumispisteensä.

Miten Ukrainan tilanne on vaikuttanut sinuun, entä millaisia ajatuksia tai kysymyksiä se herättää? Vastaa kyselyyn!

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja