Uutisaamussa vierailleet asiantuntijat muistuttivat, että puhuminen helpottaa oloa pelottavan tilanteen keskellä. Myös lapsilla on oikeus saada tietoa kehitystasonsa mukaisesti, mutta heidän somen käyttöään voi olla syytä rajata.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan nostaa pintaan voimakkaita tunteita. Uutiskuvien välittämä todellisuus paikallisten hädästä ja ahdistuksesta tarttuu eikä vähiten sen vuoksi, että sodan aloittanut osapuoli on itänaapurimme.
MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturin ensituntuma on, että sota ahdistaa eniten nuoria ja ikäihmisiä. Täysi-ikäisyyttä lähestyvät teinit ja nuoret aikuiset ovat ennestään ottaneet kovan henkisen iskun koronapandemiasta ja ilmastokriisistä. Yli 65-vuotiailla taas on omia tai vanhempien kautta saatuja kokemuksia maailmansodasta.
Mannerheimin lastensuojeluliiton kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö Paula Aalto kertoo, että Venäjän hyökkäys on pohdituttanut myös lapsia. Vaikka kotona aiheesta vaiettaisiin eikä uutisia katsottaisi, lapset törmäävät tunteita herättäviin tietoihin somessa ja kavereiden puheissa.
– On vähän kuin seuraisimme hämmentävää tosi-tv-ohjelmaa, jossa sisältöä ei ole millään tavalla kuratoitu ja draaman kaari on ennalta-arvaamaton, Aalto luonnehtii.
Vanhempien olisi nyt erityisen tärkeää tutustua siihen, millainen todellisuus lapselle sosiaalisessa mediassa aukeaa ja keskustella asiasta. Somen käytön rajaaminen voi olla paikallaan, sillä sisältö on ennalta-arvaamatonta ja isoja tunteita herättävää.
– Pelkäänpä, että kohta nähdään vielä rajumpia sisältöjä, Aalto toteaa.
Lue myös: Somessa voi pyöriä rajuakin materiaalia – toimi näin, jos lapsi on nähnyt raa'an videon
Puhuminen helpottaa oloa – lapsillakin oikeus tietoon
Muuttunut turvallisuustilanne koskettaa ihmisiä ja herättää tunteita empatiasta vihaan. Lapsilla on oikeus tietoon ja siihen, että heidän huolensa otetaan vakavasti.
Tilanteesta tulee kertoa lapsen ikään ja kehitystasoon sopivalla tavalla ja tarkkuudella: mitä pienempi, sen vähemmän tietoa sodan kulusta lapsi tarvitsee. Aikuisen ei tule välittää huoltaan lapselle tai dramatisoida tilannetta vaan luoda toivoa ja rauhoittaa. Kielteisten tunteiden lisäksi myös myönteiset tunteet tarttuvat.
Sotaa ei toki voi vaieta kuoliaaksi, mutta puhuminen helpottaa oloa. MIELI ry:n kriisitoimintojen johtaja Outi Ruishalme kertoi MTV Uutisten haastattelussa viime viikolla, ettei tunteitaan kannata kieltää. Kieltäytyessään ihminen antaa pelolle lisää voimaa ja sisällä kasvava ahdistus voi johtaa paniikkireaktioon ja vetäytymiseen.
Keskustelussa on kuitenkin syytä palata faktoihin murheessa vellomisen ja kauhuskenaarioiden miettimisen sijaan. Tavallinen kansalainen ei voi tehdä tilanteessa paljon mitään vaan kriisin ratkaisu on isommissa käsissä.
Lue myös: Mitä on EFT-naputtelu? Psykoterapeutti kertoo, miksi uskoo metodiin, jota moni pitää huuhaana: "Tämähän on tosi outo menetelmä"
Omat media- ja huolihetket
Aikuisten on hyvä pitää itsensä kartalla tilanteesta, mutta kriisin seuraamisesta ei kannata tehdä elämää hallitsevaa asiaa.
Jos ahdistus alkaa vaikuttaa yöuniin tai kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, kannattaa median käyttöä vähentää. Uutisille ja somelle voi varata omat hetkensä ja jättää lopun ajan muulle.
Oman aikansa voi varata myös huolihetkille. Tunteitaan voi purkaa esimerkiksi mielessään tai paperille, minkä jälkeen murheet jätetään odottamaan seuraavaa huolihetkeä.
Usein ahdistukseen auttaa omien arvojen mukainen toiminta. Nyt kannattaa keskittyä elämässään niihin asioihin, jotka ovat edelleen hyvin.
– On tärkeää palata omaan arkeen ja huolehtia itsestään ja läheisistään, Aalto-Matturi neuvoo.
Lue myös: Jos heräät keskellä yötä, kokeile näitä keinoja saadaksesi taas unta
Videolla kerrotaan, minkä arkisen asian voit tehdä mielenterveytesi eteen jo tänään.
0:39