5 harmittomalta tuntuvaa tapaa, jotka oikeasti tekevät sinut ärtyneeksi

Mitä tarkoittaa stressi? Terveystalon työterveyspsykologi Antti Aro vastaa. 5:21
Mitä tarkoittaa stressi? Terveystalon työterveyspsykologi Antti Aro vastaa.

Jos mielialasi heilahtelevat ja tunnet olosi stressaantuneeksi, voi olla järkevää tarkastella omia rutiineja uudelleen.

Huffington Post kertoo, että ihmisten aivot on ohjelmoitu keskittymään elämän negatiivisiin asioihin. Kun maailma tuntuu tällä hetkellä olevan täynnä negatiivisia uutisia, ei positiiviselle ajattelulle juuri tunnu riittävän tilaa.

Ironisesti, useat ihmisten selviytymismekanismit, jotka vievät huomiota pois vaikeina aikoina, oikeasti saattavat huonontaa oloa entisestään. Usein siis alitajuisesti pahennamme oloamme tekemällä asioita, joiden luulisi piristävän.

– Meidän täytyy pohtia, kuinka voimme korvata nämä aktiviteetit korkeamman hyödyn selviytymismekanismeilla, psykoterapeutti Susan Zinn kertoo Huffinton Postille.

Seuraavaksi viisi yleistä tapaa, jotka voivat pahentaa ärtymystäsi ja vinkit siihen, mitä voit pahaa mieltä herättävien aktiviteettien sijaan tehdä.

1. Et syö, kun sinulla on nälkä

Kun verensokeri laskee, laskee myös mieliala. Verensokerin lasku aktivoi hormoneja, kuten kortisolia, joka on yhdistetty stressiin.

Psykoterapeutti, trauma-asiantuntija ja kirjailija Heather Kent kertoo, että energiapula saa ihmisen tuntemaan olonsa ärtyneeksi, laiskaksi ja kiukkuiseksi. Silloin pinna on kireällä ja voi olla vaikea keskittyä ja suoriutua askareista, mikä voi johtaa vielä suurempaan ärtymykseen ja riittämättömyyden tunteeseen.

Kokeile asettaa itsellesi herätyskello muutaman tunnin välein, jotta muistat syödä säännöllisesti. On hyvä suunnitella välipalataukoja pitkin päivää.

2. Millaisia ohjelmia katsot iltaisin televisiosta?

Katsotko iltaisin kuluttavia tv-ohjelmia? Iltaisin olisi hyvä rauhoittaa kehoa ja mieltä valmistautuessasi asettumaan yöpuulle. Monelle rentoutuminen kuitenkin tarkoittaa Netflixin avaamista ja uuden true crime -dokumentin katsomista.

Monille synkemmätkään sarjat ja elokuvat eivät ole haitallisia, mutta on kuitenkin ihmisiä, joille synkät ohjelmat ennen nukkumaanmenoa saattavat aiheuttaa masennusta ja ärtymystä. Kun mieli on allapäin, voi olla vaikea saada unenpäästä kiinni.

– Valvominen ja television katsominen iltamyöhäisellä pitää meitä hereillä usein myöhempään. Voi olla, että tajuamme liian myöhään, kuinka paljon kello on ja kuinka sitten ehdimmekin nukkua enää vain viisi tuntia ennen herätystä, psykoterapeutti Kent kertoo.

Hänen mukaansa vahingossa liian myöhään valvomista television katselun takia tapahtuu valitettavan usein.

– Jos nukumme huonosti, niin olemme usein ärtyneitä väsyneinä seuraavana päivänä, Kent huomauttaa.

Valitse iltaisin katsottavaksi neutraalimpia ja rauhoittavampia ohjelmia ja elokuvia. Säästä suuria tunteita herättävät elokuvat sateisille vapaapäiville. Näin säästät mielialojen heittelyä ja investoit parempaan lepoon.

3. Pysyttelet sisällä koko päivän

Päivän valoisat tunnit kuluvat useimmilla ihmisillä töitä tehden. Talvisin pimeässä illassa kävely ei välttämättä houkuta pitkän työpäivän jälkeen, mutta jos jatkuvasti kulutat päivät sisällä, voi se aiheuttaa enemmän hallaa mielenterveydellesi kuin pieni happihyppely työpäivän jälkeen.

Voit myös kokeilla vaihtoehtoa, jossa käyt ensimmäisen 30 minuutin jälkeen heräämisestä pienellä kävelyllä, jotta saat edes pienen annoksen luonnonvaloa.

Lisäksi koita siirtää päivän ensimmäistä kahvikuppiasi parilla tunnilla myöhemmäksi, sen sijaan, että kittaisit sumppia ensimmäiseksi herättyäsi. Kofeiini on stimulantti, joka voi aiheuttaa tärinää ja stressiä. Kokeile nousta sängystä, hanki hiukan d-vitamiinia ulkoa ja käynnistä päivä kunnolla ennen ensimmäistä kahvikupillista.

4. Puhelimen ilmoitusten jatkuva seuraaminen

Ihmiset tarkistavat puhelinta keskimäärin jopa 50 kertaa päivässä, jonka jälkeen henkilöllä saattaa kestää jopa 20 minuuttia keskittyä takaisin käsillä oleviin askareihin tai työtehtäviin.

Jatkuva puhelimen vilkuilu voi johtaa elämänhallinnallisiin ongelmiin ja ahdistukseen, joka voi johtaa kokonaisvaltaiseen ärtymyksen tunteeseen.

– Pudottuamme jälleen kerran siihen jäniksenkoloon pieksemme itseämme siitä, kuinka helposti keskittymisemme herpaantuu ja kuinka helposti kulutamme vain aikaamme puhelimella. Se aiheuttaa kiukkua, joka syö pohjaa keskittymiskyvyltä ja tuotteliaisuudelta. Sitten haemme taas harhautusta sille kiukullemme ja olet valmis jatkamaan ärtymyksen kehällä pyörimistä, psykiatri Timothy Jeider kuvailee.

Helpoin ja ehkä myös vaikein ratkaisu ikävään kierteeseen on siirtää puhelin toiseen huoneeseen. Puhelimen voi myös siirtää ”Älä häiritse” -tilaan, jolloin ilmoituksia ei ilmaannu puhelimen lukitusnäytölle.

5. Tuomioselailu

Tuomioselailulta ei voi välttyä tämän päivän sosiaalisessa mediassa, joka on täynnä väärää tietoa, salaliittoteorioita, pandemiaan liittyviä varoituksia ja muita uutisia, jotka voivat vaikuttaa suuresti henkiseen jaksamiseen ja mielenterveyteen.

– Se kaikki johtaa alati kasvavaan ärtymykseen, aggressioon ja jopa vihaan. Olemme riippuvaisia siitä uutiskierteestä pandemian takia, psykoterapeutti Kent kertoo.

Henkisesti uuvuttavat uutiset eivät välttämättä tule pelkästään puhelimestasi ja sosiaalisesta mediasta, vaan niitä tursuu myös televisiosta ja radiosta, jotka saattavat pyöriä työpäiviesi taustalla.

Rikkoaksesi negatiivista kierrettä, rajoita uutisten lukua yhteen tai kahteen kertaan päivässä. Kentin mukaan paras aika lukea päivän uutisia on aamuisin tai iltaisin, sen sijaan, että seuraat niitä jatkuvasti pitkin päivää.

Lue myös:

    Uusimmat