"Tuomiopäivän surffailusta" on muodostunut jo ilmiö – koukuttava tapa voi tehdä hallaa mielenterveydelle

2:38
Sosiaalinen media on läsnä jo aamukahvilla, työmatkalla, lounaalla ja illan lopuksi kotisohvalla. Moni hakee somesta inspiraatiota, mutta oikeasti "inspokuvien" vaikutus usein aivan päinvastainen. Asiantuntija kertoo, miksi.

Doomscrollingiksi kutsutaan tilannetta, jossa ihminen selaa puhelimellaan jatkuvasti uutisia, vaikka niistä ei tule hyvä olo. 

Oletko jo kuullut "doomscrollingista"? Ikävä tapa saattaa tehdä hallaa mielenterveydelle, kertoo Metro.

Koronavirusuutisilta on vaikeaa välttyä, ja moni saakin älypuhelimen ja sosiaalisen median ansiosta jatkuvasti tietoa covid-19-taudin uhriluvusta tai oireista. Vaikka uutisista tulisi ahdistunut olo, niiden selailun lopettaminen on vaikeaa: puhelin livahtaa käteen kuin huomaamatta, ja uutisia tulee selattua ikään kuin alitajuisesti.

Doomscrolling sanana kasvattaa suosiotaan

Doomscrollingiksi kutsutaan tilannetta, jossa ihminen selaa puhelimellaan jatkuvasti niin sanottuja pahanmielensisältöjä. Sanakirja Merriam-Webster on ilmoittanut, että "doomscrolling" ja "doomsurfing", siis niin sanottu "tuomipäivän surffailu", ovat sen tarkkailtavien sanojen listalla. Tarkkailtavat sanat eivät vielä pääse sanakirjaan, mutta niiden suosio on noussut.

– Kriisin ja epävarmuuden aikana osa meistä kiinnittää enemmän huomiota uutisiin vastauksia etsien. Ja tämä ei ehkä yllätä, mutta joudumme kuitenkin sanomaan näin: monet uutisista ovat huonoja. Ja silti vain jatkamme selailua, sanakirja kuvailee.

– Luemme artikkeleita artikkeleiden perään, olemme kykenemättömiä kääntymään pois meitä masentavan tiedon parista.

"Olemme ehdollistuneet käyttämään sosiaalista mediaa"

Masentavatkin uutiset koukuttavat, koska koronapandemian aikana monen maailma on kutistunut, kuvaa apulaisprofessori Daria Kuss Nottingham Trentin yliopistosta. Kun istuu yksin kotona, käsi hakeutuu helposti puhelimelle.

– Olemme ehdollistuneet käyttämään sosiaalista mediaa pandemian aikana. Tavoittelemme sosiaalista mediaa saadaksemme sosiaalisia yhteyksiä, jotta voisimme tuntea yhteisön ja kuuluvuuden tunnetta, hän kuvaa Metrolle.

Oikeasti somemaailma ei välttämättä paranna mielialaa: yhteisöllisyyden sijaan olo saattaa tuntua vielä yksinäisemmältä, ja masentavat uutiset musertavilta.

– Kun käytämme somea, saamme palkintoja kommenttien ja tykkäysten muodossa. Ajan myötä aivomme oppivat yhdistämään somen palkitsevaan kokemukseen, mikä selittää sen, miksi jatkamme tätä toimintaa, Kuss sanoo.

– "Tuomiopäivän selailu" saattaa olla osa tätä sosiaalisen median ehdollistunutta käyttöä.

Pysähdy pohtimaan, miltä uutisten lukeminen tuntuu

Uutisten masentavuudesta huolimatta maailmantilanteen seuraaminen on siis kuin eränlaista peliä, johon niin sanotusti jää koukkuun. Moni ei ehdi pysähtyä pohtimaan, tuoko selailu elämään esimerkiksi iloa tai onnea. Totuttua tapaa on kuitenkin vaikeaa muuttaa.

Omaa puhelinkulutustaan voi tarkkailla esimerkiksi pohtimalla, millainen olo on uutisten lukemisen jälkeen. Koetko olevasi energinen, informoitu ja valmis toimintaan? Vai onko olosi sittenkin uupunut, epämotivoitunut, yksinäinen ja kurja?

Maailman terveysjärjestö WHO on kehottanut vähentämään koronauutisten katsomista tai kuuntelua, jos ne tuottavat ahdistusta tai stressiä. Uutisia kannattaa lisäksi lukea vain luotetuista lähteistä. Uutiset voi myös lukea vain kerran tai kaksi päivässä ja tiettyyn aikaan, jotta niitä ei selaa jatkuvasti.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja