Kouluikäisen lapsen kielenkäyttö saattaa aiheuttaa vanhemmissa huolta ja teini-ikäisen tuonnekuohut saattavat tuottaa vaikeuksia sekä aiheuttaa stressiä. Tunteita ei valitettavasti lievitä edes lapsen kasvaminen aikuiseksi.
The Gerontologist -julkaisussa ilmestynyt tutkimus osoittaa monen vanhemman arkikokemuksen todeksi: huoli lapsista kalvaa vielä senkin jälkeen, kun jälkeläiset ovat muuttaneet omilleen.
Stressi saattaa jopa viedä yöunet. Yhdysvaltalaisten Brigham Young -ylipiston, Pennsylvanian osavaltionyliopiston sekä Texasin yliopiston tutkimuksen mukaan äitien ja isien huolenpito jo aikuiseksi kasvaneesta lapsestaan on nimittäin monessa tapauksessa yhteydessä heikentyneeseen unenlaatuun ja vähäisempiin yöuniin.
Erityisesti tutkimukseen osallistuneet isät kertoivat unenlaatunsa heikenneen lapsen aikuistuttua. Isien nukkuman unen määrää kuitenkin lisäsi se, jos heidän vaimonsa osallistui aikuisen lapsen tukemiseen.
Äideillä stressi ei näyttänyt vaikuttavan unen laatuun, mutta he nukkuivat aviomiehiään vähemmän. Aviopuolison antama tuki aikuiselle lapselle ei vaikuttanut äitien uneen.
Isien ja äitien huoli erosi toisistaan
Tutkimukseen osallistujia pyydettiin arvioimaan, kuinka suurta huolta he kantoivat aikuisen lapsen tukemisesta henkisesti, taloudellisesti ja käytännöllisesti. Isiin näytti vaikuttavan erityisesti tuen antaminen itsessään. Äidit puolestaan stressasivat aikuisen lapsen tuen tarpeesta.
Tutkimusta johtanut perhelääkäri Amber J. Seidel kertoi CBS News -kanavalle, että vaikka vanhemmat ovat aina kantaneet huolta jo aikuistuneista lapsistaan, saattaa viime vuosina puhuttu ”helikopterivanhemmuus”, eli jatkuva puuttuminen lapsen asioihin, lisätä ilmiön yleisyyttä. Huolia voi lisätä myös älypuhelinten ja sosiaalisen median tarjoama mahdollisuus seurata lapsen elämää jatkuvalla syötöllä.
Vuonna 2017 ilmestyneeseen tutkimukseen osallistui 186 avioliitossa elävää keski-ikäistä heteropariskuntaa, joilla oli keskimäärin kahdesta kolmeen aikuista lasta.
LUE MYÖS: 9 asiaa, jotka yhdistävät huonosti menestyvien lasten vanhempia
Huolta voi lievittää omilla elämäntavoilla
Psychology Today -sivusto kertoo, että ”tyhjän pesän syndrooma” oireilee tavallisesti masentuneisuuden tunteita ja surullisuutena lapsen aikuistumisesta. Naisilla oireet ovat miehiä yleisempiä, mitä saattaa osaltaan selittää useiden eri muutosten kasautuminen samalle ajanjaksolle. Lasten aikuistuessa äidit voivat olla vaihdevuosi-iässä. Lisäksi pesästä lentäneiden lasten sijaan vanhempien omat vanhemmat saattavat tarvita hoitoa.
”Tyhjän pesän syndrooma” ei kuitenkaan ole kliininen diagnoosi, vaan ennemmin ajanjakso, jossa moni vanhempi kokee yksinäisyyden ja menettämisen tunteita.
Vanhemmat voivat lievittää kokemaansa surua ja stressiä huolehtimalla terveellisten elämäntapojen noudattamisesta ja hyvinvoinnin ylläpitämisestä. Terveellinen ruokavalio, liikunta, mindfulness-harjoitukset, vertaistuki ja joskus myös terapia auttavat käsittelemään huolta aiheuttavia tunteita.
LUE MYÖS: Terapeutit avoimina: Näihin mokiin vanhemmat sortuvat aikuisten lastensa kanssa
Lähteet: The Gerontologist, CBS News, Psychology Today