Miten selvitä teini-ikäisen kanssa? Vuorovaikutuskouluttaja ottaa kantaa kuuteen tyypilliseen ongelmaan: "En ole ollenkaan rangaistusten kannalla"

Teini-ikäisen kanssa kannattaa yrittää säilyttää luottamukselliset välit ja puheyhteys. Vuorovaikutuskouluttaja ei kannata rangaistuksia – ei vaikka lapsen saisi kiinni käyttämästä alkoholia.

Teini-ikä on usein haastavaa aikaa nuoren omassa elämässä, mutta myös koko perheessä. Eteen tulee monenlaisia uusia ongelmia, joita vanhemmat eivät ole joutuneet lastensa kanssa koskaan käsittelemään. Nuoren tunnemyrskyjä, tottelemattomuutta ja välinpitämättömyyttä voi joskus olla hankala ymmärtää.

Tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja, kirjailija Elina Kauppila muistuttaa, että teini-ikä on jo pelkästään nuoren aivojen tasolla erikoinen vaihe. Silloin aivoissa tapahtuu hurjaa kehitystä, ja hormonit hyrräävät.

Jopa tutkimuksissa on todettu, että teini-iässä kyky ymmärtää toisten tunteita heikkenee.

– Teinit ovat aikuisuuden ja lapsuuden välitilassa. Siihen liittyy paljon asioita, joiden takia se voi olla nuorelle ihan aidosti todella hankalaa aikaa. Silloin vanhemman kannattaa yrittää muistaa, että on itse aikuinen, eikä lähteä siihen tunnekuohuun mukaan, Kauppila kertoo MTV Uutisille.

– Ei tarvitse sietää teinin loukkaavia sanoja ja huutamista. Ja voi kertoa, että tuo tuntuu pahalta. Samaan aikaan pitäisi kuitenkin muistaa, että se johtuu vaikeasta ikävaiheesta ja siihen on syynsä.

Katso alla olevalta videolta lisää keskustelua ja vinkkejä siihen, miten selviytyä teinin kanssa! (Artikkeli jatkuu videon alla.)


Kauppila muistuttaa, että teini-ikään liittyy myös paljon sosiaalisia paineita. Usein teinin mielestä raivokohtaukset reaktioina tilanteisiin voivat olla täysin oikeutettuja, ja niille on syy. Vanhemman kannattaisikin tilanteessa yrittää myös asettua toisen asemaan.

– Tunnekuohu todennäköisesti viestii jotakin tarvetta, joka on toteutumatta. Ihan samalla tavalla kuin aikuisilla. Tunnekuohun syystä pitäisi päästä jyvälle, eikä se tapahdu tuomitsemalla toisen käyttäytymistä tai syyllistämällä, vaan ehkä ennemminkin ystävällisyydellä ja aidolla halulla ymmärtää, Kauppila muistuttaa.

Kauppilalta on vastikään ilmestynyt kirja Huomaa hetki perheessä – vanhemman tunnetaitokirja (Viisas Elämä 2018), jossa käsitellään perheiden vuorovaikutusta.

Kysyimme Kauppilalta ratkaisuja kuuteen tyypilliseen ongelmaan, joita perheissä teinien kanssa saattaa tulla eteen.

1. Pitääkö vanhemman olla teinin hyvä ystävä vai selkeä auktoriteetti?

Kauppila kertoo karsastavansa ajatusta erilaisista vanhempityypeistä. Hän kannustaa olemaan turvallinen aikuinen.

– Teinillä on, samalla tavalla kuin minkä tahansa ikäisellä lapsella, vielä tarvetta turvalliselle aikuiselle, ja tunnemyrskyt ovat usein sellaisia, joissa vanhemman tuki on todella tärkeää, Kauppila kertoo.

– Teinille voi olla ystävällinen, kunnioittava, lempeä ja ymmärtäväinen ilman, että tarvitsee olla kaveri. Aikuinen on kuitenkin se, joka on vastuussa ja jolla ei ole murrosikää menossa.

2. Miten teinille pystyy vetämään tiukat rajat?

Kauppila kehottaa sopimaan rajoista yhdessä, esimerkiksi kotiintuloaikojen kohdalla. Molempien osapuolien pitäisi tuoda keskustelussa esiin omat rajansa sekä syyt niille.

– Todella usein me vanhempana ajattelemme, että sen pitäisi vain riittää, kun sanomme, että asia on näin. Itseasiassa selitys on kuitenkin aina perustelu sille, miksi toisen olisi olennaista toimia toivomallamme tavalla. Siksi olisi olennaista perustella omia kantojaan, Kauppila kertoo.

Kauppilan mukaan kaikissa asioissa ei kuitenkaan aina ole neuvotteluvaraa, kuten vaikka raha-asioissa. Silloin vanhemmat sanelevat säännöt ja teinin pitäisi tyytyä niihin.

– Silloin voi lähinnä empaattisesti kuunnella, jos se synnyttää tunnekuohua teinissä.

3. Millaiset rangaistukset ovat teineille sopivia?

Kauppila on sitä mieltä, että rangaistuksia ei lähtökohtaisesti tarvita ollenkaan.

– En itse ole ollenkaan rangaistusten kannalla. Ajattelen, että teini epäonnistuu jo siinä, kun hän ei pidä sopimusta ja kärsii sen epäonnistumisen takia. Niissä tilanteissa riittäisi keskustelu. Jos vanhempana kokee, että on pakko olla seurauksia, niin niistä pitäisi sopia sitten yhdessä, Kauppila kuvaa.

– Ajattelen, että vanhempana on todella tärkeää vaalia suhdetta lapseen, ja rangaistukset herättävät lähinnä epäluottamusta. Teini voi sen seurauksena alkaa peitellä käytöstään tai valehdella. Ajattelen, että mieluummin yrittäisi pitää puheyhteyttä auki ja pysyä luotettuna henkilönä teinille.

Mutta jos rangaistuksia ei ole, oppiiko teini, että hän pääsee sääntöjen rikkomisesta kuin koira veräjästä? Tähän Kauppila ei usko.

– Jos suhde vanhempaan on kunnossa, kaikenikäiset lapset välittävät todella paljon siitä, mitä mieltä vanhempi on. Siksi on ihan päätöntä ajatella, että teini toimisi tahallaan jatkuvasti vanhempaa loukkaavasti. Jos hänelle on selvää, että vanhempi välittää hänestä ja millaisia seurauksia toiminnasta on vanhemmalle, niin kokemukseni ja tietämykseni mukaan hän koittaa toimia toisin, Kauppila selittää.

– Emmehän me tee kenellekään muullekaan ihmiselle jatkuvasti kurjasti vain, koska meillä on tilaisuus siihen.

4. Mitä tehdä, jos teini vaatii päästä poika- tai tyttöystävän luokse yöksi ja itse ei haluaisi päästää?

Kauppila korostaa, että tällaiset kysymykset ovat yleensä perhekohtaisia arvokysymyksiä, joihin ei ole oikeaa vastausta.

– Jokaisella oma ajatus siitä, minkä ikäisenä mikäkin ok, ja se vanhemmille sallittakoon. Se, miten niistä viestii, ja jos ne ovat kovin pahasti ristiriidassa oman lapsen kanssa, voi aiheuttaa konflikteja. Teinille pitäisi kertoa, mistä on itse huolissaan. Jos toisen nuoren vanhempiin on puheyhteys, asiasta kannattaa ehkä keskustella heidänkin kanssaan, Kauppila kertoo.

Tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja kehottaa kuitenkin miettimään, mitä tilanteessa haluaa vaalia.

– Jos lapsi on todella nuori, pitää vain tehdä se päätös, että et saa mennä ja luottaa, että oma auktoriteetti ja vanhemmuus riittää, että lapsi kunnioittaa sitä. Jos kyseessä on kuitenkin vanhempi teini, joka vain haluaa mennä, niin ei hänen edessään voi seistä ja sanoa, ettet voi. Silloin kannattaa miettiä, olisiko tärkeämpää, että säilyy se kunnioittava luottamuksellinen suhde, Kauppila pohtii.

– Jos vanhempi teini menee yöksi toisen luokse, niin ei siellä todennäköisesti tapahdu sellaisia asioita, joita ei muutenkin tapahtuisi.

5. Mitä tehdä, jos teinin saa kiinni polttamasta tupakkaa tai juomasta alkoholia?

Tässäkin tilanteessa Kauppila kehottaa miettimään samoja asioita kuin yökyläilyn kanssa: pystyykö päihteiden käyttöä todella estämään ja jos niin tekee, mitkä ovat sen vaikutukset? Ostaako alkoholin ja tupakan joku muu?

– Jos vanhempi sanoo, että jos jäät tuosta kiinni tulevaisuudessa, sinulta menee viikkorahat ja et saa lähteä kavereiden kanssa kolmeen viikkoon ulos, on sellainen mahdollisuus, että teini varastaa, valehtelee ja karkaa. Sen vuoksi olisi tärkeämpää keskustella niistä syistä ja siitä, mikä itseä päihteiden käytössä huolettaa, Kauppila kertoo.

Esimerkiksi tupakanpolton vaikutuksista, sairauksista, rahanmenosta ja riippuvuudesta, voi kertoa teinille, mutta Kauppila ei suosittele vetämään sitäkään överiksi. Pelottelun sijaan pitää olla rehellinen.

– Pitäisi yrittää säilyttää tilanteessa maltti ja olla turvautumatta rankkoihin rangaistuksiin ja uhkauksiin, niin todennäköisemmin ihmissuhdetta voisi saada ylläpidettyä paremmin, hän toteaa.

6. Miten teinin saisi puhumaan omista asioistaan?

Kauppila kehottaa rakentamaan luottamusta teinin ja vanhemman väliseen suhteeseen. Se onnistuu esimerkiksi juuri yhteisistä rajoista sopimisella, rehellisyydellä sekä lupausten pitämisellä.

Toinen tärkeä asia on se, että yrittää luoda tilanteita, joissa asioiden jakaminen olisi mahdollista.

– Eli yrittäisi viettää aikaa teinin kanssa sellaisilla tavoilla, jotka ovat teinille kivoja. Se on aika huvittavaa, että ajattelemme helposti muissa ihmissuhteissa, kuten vielä taaperon ja aikuisten ystävien kanssa, miten heidän mielestään olisi mielekästä viettää aikaa. Teinin kanssa voi taas olla, ettei ollenkaan ajattele, että siihen pitäisi panostaa, Kauppila kertoo.

– Leppoisan yhdessäolon hetkiä pitäisi viljellä arkeen, ettei suhde ajautuisi lähinnä vain epämiellyttävään sanaharkkaan. Pitäisi olla myös niitä positiivisia hetkiä.

Jos teinin kanssa on vaikeaa muodostaa yhteyttä sanallisesti, neuvoo Kauppila myös muita tapoja osoittaa läheisyyttä. Teiniltä voi esimerkiksi kysyä, jos hän haluaisi, että hartioita hierotaan tai hiuksia harjataan.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja