Liika näyttöjen äärellä vietetty aika voi näkyä lapsen kehityksessä, sanoo tutkimus.
Jos lapsi ei kuuntele sinua tai potkii ja huutaa suuttuessaan, voi olla paikallaan miettiä sitä, miten paljon tällä on ruutuaikaa, kertoo hiljattain Psychological Bulletin -lehdessä julkaistu tutkimus.
Havainnoista CNN-sivustolle kirjoittanut viestinnän apulaisprofessori Kara Alaimo kertoo tutkimuksessa käyneen ilmi, että mitä enemmän lapset viettivät aikaa ruudun äärellä, sitä todennäköisemmin heidän toimintansa ja tunteensa eivät vastanneet kehitysvaiheeseen liitettyjä odotuksia.
Näihin sosioemotionaalisiin ongelmiin kuuluivat ahdistuneisuus, masennus, hyperaktiivisuus ja aggressiivisuus. Yhteys oli pieni, mutta merkittävä, etenkin tyttöjen kohdalla.
Tutkijat perustavat havaintonsa 117 tutkimuksen meta-analyysiin. Tutkimuksissa käsiteltiin lapsia, jotka olivat tutkimuksen alkaessa alle 10 vuotta ja kuusi kuukautta vanhoja.
Tutkimukset suunniteltiin eri tavoin, mutta kokonaiskuva osoitti seuraavat seikat: ongelmia ilmeni, jos alle 2-vuotiailla lapsilla oli yhtään ruutuaikaa (muuta kuin videokeskusteluja) tai 2–5-vuotiailla lapsilla yli tunti ja sitä vanhemmilla lapsilla yli kaksi tuntia ruutuaikaa päivässä.
Mitä kännykkäkielto tekee kouluille? Juttu jatkuu videon alla.
17:11Eduskunnan takahuoneessa Ville Merinen ja Ari Koponen.
Tietokonepeleistä erityishuomio
Erityisessä vaarassa näyttivät olevan ne lapset, jotka viettivät paljon aikaa tietokonepelien parissa. Lisäksi 6–10-vuotiailla lapsilla oli suurempi sosioemotionaalisten ongelmien kehittymisen riski kuin 5-vuotiailla tai sitä nuoremmilla lapsilla.
Näytti myös siltä, että haasteita kokeneet lapset turvautuivat näyttöihin entistä enemmän selviytyäkseen, mikä saattaa pahentaa ongelmia. Tämä havaittiin etenkin poikien kohdalla.
– Runsas ruudun käyttö ei ole pelkästään syy ongelmille, joskus se on oire, sanoi tutkimuksen pääkirjoittaja, australialaisyliopiston lehtori Roberta Pires Vasconcellos CNN:lle nostaen esiin yhden silmiinpistävimmistä havainnoista.
Monissa tapauksissa jo muutenkin emotionaalisista vaikeuksista kärsineet lapsit kääntyivät näyttöjen, etenkin videopelien pariin. Niitä käytettiin keinoina selviytyä tai paeta, Vasconcellos kertoo.
– Vaikka se voi tarjota lyhytaikaista helpotusta, ajan mittaan se voi vangita heidät sykliin, joka vahvistaa näitä tunne-elämän vaikeuksia.
Ruutuaika näytti haittaavan lasten kehitystä.Shutterstock
Tutkimuksella tiettyjä rajoitteita
Meta-analyysi oli laaja, mutta sillä on rajoitteensa. Siinä ei huomioitu sellaisia tekijöitä kuin kasvatustyyli tai sosioekonominen asema.
Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin ruutuaikaa laajemmin, joten siinä ei pystytty osoittamaan sosiaalisen median käytön vaikutuksia lasten mielenterveyteen.
Havainnot antavat kuitenkin viitteitä siitä, että vanhemmat tai huoltajat voivat tehdä asioita, jotka vaikuttavat oikeasti myönteisesti lasten mielenterveyteen.
Jos tulee eteen tilanne, jossa lapsen pitäisi olla hiljaa, saatetaan häntä yrittää rauhoitella lykkäämällä näyttö eteen. Aikuinen saattaa tehdä näin esimerkiksi ravintolassa.
– Vaikka tämä saattaa tarjota lyhytaikaista helpotusta, voi se johtaa pidempiaikaisiin ongelmiin, Vasconcellos varoittaa.
Lapsi ei välttämättä opi käyttäytymään asiaankuuluvalla tavalla tai käsittelemään tunteitaan.
Itsetaitojen kehittämisen sijaan lapsi voi alkaa turvautua näyttöön, kun kaipaa lohtua tai viihdykettä.
– Tämä voi vahvistaa haitallista kierrettä, jossa emotionaaliset vaikeudet peitetään sen sijaan, että niihin puututtaisiin. Näin lapsen on ajan myötä entistä vaikeampi selviytyä ilman näyttöä.
Tiktokissa leviävä laihuusilmiö huolestuttaa psykologia. Juttu jatkuu videon alla.
7:19Erikoispsykologi ja psykoterapeutti Katarina Meskanen on huolissaan Skinnytok-ilmiöstä.
Käsitteleekö lapsi näytön avulla tunteitaan?
Lapsi voi turvautua näyttöihin, kun hänellä on ongelmia. Jos huomaat jälkikasvun kääntymään useammin näytön puoleen, kun hän on järkyttynyt tai omiin oloihinsa vetäytyvä, saattaa olla aika selvittää, miten hänellä menee tunnepuolella.
– Joissain tapauksissa lapsi saattaa etsiä yhteyttä tai tukea, jota kasvokkain tapahtuvista ihmissuhteista ei löydy kotona, koulussa tai muissa sosiaalisissa ympyröissä.
Tällöin he tarvitsevatkin vanhempien tukea ja ohjausta erityisen paljon, Vasconcellos sanoo. Siten he voivat kokea tulevansa kuulluiksi, ymmärretyiksi ja tuntea olonsa emotionaalisesti turvassa.
Tutkimuksen mukaan on myös tärkeää huomioida se, miten paljon lapsi pelaa videopelejä. Etenkin verkossa pelattavat online-pelit aiheuttavat lisäriskejä, koska ne toimivat usein sosiaalisen median alustojen tavoin.
– Ne pelit jatkuvat, vaikka pelaaja kirjautuisi niistä ulos. Lapsi voi kokea painetta pysyä yhteyksissä pidempään. Tämä voi johtaa siihen, että hän laiminlyö tärkeitä todellisen elämän asioita, kuten nukkumista, koulutöitä tai kasvokkaista vuorovaikutusta.
Pelaaminen saattaakin vaatia vanhemman erityishuomiota ja selkeämpiä rajoja, Vasconcellos sanoo.
Asiantuntijan mukaan vanhempien pitäisi luoda selkeät ruutuaikarajat.Shutterstock
Aseta rajat
On tärkeää asettaa säännöt lasten ruutuajalle ja pysyä niissä.
– Johdonmukaiset säännöt auttavat lasta tietämään, mitä odottaa ja rajoituksia on helpompi noudattaa, Vasconcellos sanoo.
Myös puhelinten ja sovellusten lapsilukot ovat hyödyllisiä.
– Useimmissa laitteissa on sisäänrakennettuja työkaluja, jotka auttavat hallitsemaan ruutuaikaa ja suodattamaan sisältöä.
– Aseta niillä kohtuulliset päivärajat ja katso, että lapsesi käyttää vain ikään nähden sopivaa materiaalia.
Vasconcellos kehottaa poistamaan erityisen houkuttelevat sovellukset, kuten videon suoratoistoalustat, jotta lapset eivät jäisi liikaa laitteiden varaan. Anna sen sijaan lapsille sisältöä, joka on opettavaista tai jolla on hyvä tarkoitus.
Outi Jaatinen työskentelee toimittajana niin lifestyle-aiheiden kuin ajankohtaisuutisten parissa. Juttuvinkkejä voi laittaa sähköpostiin outi.jaatinen@mtv.fi.
