Masennus ei parane laastarilla tai muiden kehotuksilla "ryhdistäytyä". Jos oireet pitkittyvät, on tärkeää hakea ammattilaisapua. Kiireellinen hoito on aiheellista aina, kun tilanteeseen liittyy voimakasta ahdistusta tai itsemurha-ajatuksia.

Muun muassa Power of Positivity ja Prevention ovat listanneet sellaisia käytöksessä näkyviä muutoksia, jotka voivat kieliä masennuksesta tai sen tulosta. Kannattaa muistaa, että monen on ainakin aluksi helpompi esittää iloista kuin puhua surullisesta olotilastaan, joten masennusoireiden piilottelu on yleistä.

Virallisesti masennukseen kuuluu kymmenen diagnostista kriteeriä. Lievässä masennuksessa niistä täyttyy neljä–viisi, keskivaikeassa masennuksessa kuusi–seitsemän ja vaikeassa masennuksessa kahdeksan–kymmenen. 

Mielihyvän menetys ja alakuloisuus

Yksi masennuksen keskeisistä oireista on, ettei enää saa mielihyvää asioista, joista ennen sai. Kiinnostuksen ja mielihyvän puute jatkuu päivästä toiseen. Masentuneen vireystila putoaa niin, ettei energiaa riitä kuin sängystä ylös nousemiseen, pukeutumiseen, töissä käymiseen ja takaisin sänkyyn palaamiseen – jos kohta niihinkään.

Uupumus ja passiivisuus

Kun olotila on väsynyt ja jaksamaton, pienikin askare tai fyysinen ponnistus voi tuntua ylivoimaiselta. Uupumus saattaa johtaa ihmissuhdeongelmiin, kun masentuneella ei ole energiaa tavata läheisiään. Tämä taas vain pahentaa masennuksen kierrettä.

Muutokset ruokahalussa

Masentunut saattaa menettää ruokahalunsa, mutta toisaalta myös syödä suruunsa. Silmin havaittava muutos painossa voi kieliä masennuksesta, varsinkin jos on muitakin oireita tai aiempaa masennushistoriaa.

Unihäiriöt

WebMD-sivuston mukaan jopa 80 prosentilla masentuneista on ongelmia nukahtaa tai pysyä unessa. Univaikeudet silloin tällöin eivät kerro masennuksesta, mutta jos suurinta osaa öistä leimaa unettomuus, on ehkä syytä huolestua. Toisaalta masennus saattaa oireilla myös liiallisena nukkumisena.

Masentunut saattaa nukkua liikaa tai liian vähän.

Kehonkielen muutokset

Masennuksen oirekuvaan voi liittyä psykomotorista hidastumista tai kiihtymistä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi hidastuneita liikkeitä, ilmeettömiä kasvoja tai toisaalta raajojen tahattomia liikkeitä, pakonomaista kävelyä tai tuskaista huokailua.

Alkoholin kasvanut kulutus

Osalla masentuneista liittyy tilanteeseen myös alkoholin liikakäyttöä. Liikakäyttö sinällään voi masentaa, mutta toisaalta ikäviä tunteita saatetaan myös paeta alkoholiin. Alkoholiriippuvuuden tiedetään olevan masentuneilla huomattavasti yleisempää kuin muilla.

Fyysiset kivut

Masennus on psyykkinen sairaus, mutta se voi ilmetä myös fyysisesti: esimerkiksi selkä-, vatsa- tai pääkipu voivatkin johtua masennuksesta. Ei ole tavatonta, että masentunut ihminen hakeutuu lääkäriin fyysisten vaivojen eikä henkisen vointinsa takia.

Päätöksentekovaikeudet

Ihminen tekee yhdessä päivässä monta tietoista päätöstä: mitä ruokaa syön, mitä ohjelmaa katson, mitä laitan päälle, mihin kauppaan menen ja niin edelleen. Jos kärsii masennuksesta, yksinkertaisistakin päätöksistä voi tulla huomattavan vaikeita ja elämästi siksi paikallaan junnaavaa venkoilua.

Työhön uppoutuminen

Yleensä masennus vaikuttaa heikentävästi työkykyyn, mutta etenkin sairauden vasta kolkutellessa ihminen saattaa sivuuttaa uupumuksensa ja alkaa puurtaa pitkää päivää töissä. Ihminen menee niin sanotusti autopilotille. Suomalaistutkija Sanna Rikala huomasi väitöskirjatutkimuksessaan, että masentuneet naiset sinnittelevät jaksaakseen töissä, kunnes eivät enää jaksa edes nousta sängystä ylös.

Lähteet: Power of Positivity, Masennusinfo.fi, Käypä hoito, Duodecim terveyskirjasto, Prevention

Artikkelia päivitetty 8.6.2018 klo 14.03.

***

Suosikkibloggaaja kertoo masennuksestaan – ”Päällepäin ei varmaan kukaan arvaisi”

Bloggaaja Jenni Rotonen sairastui masennukseen parikymppisenä opiskelijana vuonna 2004. Marraskuussa 2017 hän kertoi Huomenta Suomessa, miksi halusi jakaa asian kymmenilletuhansille ihmisille.