Tutkija ylistää dieettiä, joka laihduttaa, ehkäisee kansantauteja ja pidentää ikää – vain yksi olennainen ongelma

Aiempia löydöksiä summaava tutkimus vihjaa, että pätkäpaastoaminen laihduttaa, ehkäisee kansantauteja ja auttaa elämään pidempään.

Moni lupaa itselleen uutenavuotena laihtua tai elää terveellisemmin. The New England Journal of Medicine -tiedejulkaisussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan hyvä tapa toteuttaa lupaus on ryhtyä pätkäpaastoamaan 16–18 tuntia päivässä tai kahtena päivänä viikossa niin sanotun 5:2-mallin mukaisesti.

Tutkimuksen mukaan pätkäpaastoaminen alentaa verenpainetta sekä auttaa laihtumaan ja elämään pidempään. Pätkäpaastoaminen voi auttaa ehkäisemään lihavuutta, syöpiä, kakkostyypin diabetesta ja sydänsairauksia. Sairauksia ennaltaehkäisevä vaikutus voi tosin johtua laihtumisesta, huomauttaa CNN.

Tutkimuksen tehnyt Mark Mattson, neurotieteiden professori John Hopkinsin yliopistosta, on tutkinut pätkäpaaston terveysvaikutuksia 25 vuoden ajan ja noudattanut itse dieettiä noin 20 vuotta, tiedotteessa kerrotaan. Tuoretta tutkimustaan varten hän kävi läpi aikaisempia eläimillä ja ihmisillä tehtyjä tutkimuksia pätkäpaaston vaikutuksista terveyteen.

Paastoamisella suotuisia vaikutuksia aineenvaihduntaan

Aiemmat tutkimukset ovat soittaneet, että pätkäpaastoaminen edistää soluterveyttä. Ilmiö selittyy todennäköisesti rajoitetun syömisen suotuisilla vaikutuksilla aineenvaihduntaan. Paaston aikana ihmisen elimistö alkaa käyttää rasvasoluihin varastoitunutta energiaa. Samalla kehon soluihin varastoiman rasvan määrä vähenee.

Tämä muutos aineenvaihdunnassa näyttää edistävän verensokerin säätelyä, lisäävän vastuskykyä stressiä kohtaan ja ehkäisevän elimistön tulehdustilaa.

Osassa tutkimuksia on myös havaittu, että pätkäpaastoaminen voi pienentää verenpainetta, veren rasva-arvoja ja leposykettä sekä edistää insuliiniherkkyyttä ja sisäelinrasvan palamista. Ruoasta saadun energiamäärän rajoittaminen voi lisäksi vähentää lihavuuteen ja kakkostyypin diabetekseen liittyviä riskejä sekä pidentää elinikää.

Alustavan yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan pätkäpaastoaminen voi myös edistää normaalipainoisten ihmisten muistia, mutta aihetta pitää tutkia vielä lisää.

Pätkäpaastossa on varjopuolensa

Kuulostaa huikealta, mutta pätkäpaastoamisessa on varjopuolensakin.

Suurimpana ongelmana voi pitää sitä, että pätkäpaaston toteuttaminen on monelle vaikeaa. 16–18 tunnin paaston aikana ihminen kokee väistämättä nälkää samoin kuin 5:2-dieetissä, jossa päivittäinen energiamäärä rajoitetaan kahtena päivänä viikossa noin 500 kilokaloriin. Nälkä tekee ärtyisäksi ja heikentää keskittymiskykyä. Olo parantuu Mattsonin mukaan muutamassa viikossa.

Lisäksi on huomattava, että tutkimustieto pätkäpaaston terveysvaikutuksista on vajavaista. Yleensä tutkimuksissa on keskitytty ylipainoisiin ja keski-ikäisiin aikuisiin, joten dieetin vaikutuksista muihin ihmisryhmiin ei ole juuri tutkimustietoa.

Ravitsemusterapeutit ja syömishäiriöön erikoistuneet asiantuntijat ovat varoittaneet, että pätkäpaastoaminen saattaa vahingoittaa ihmisen suhdetta ruokaan ja laukaista syömishäiriön tai johtaa painon jojoiluun.

Lue myös:

    Uusimmat