Tuntuuko, ettet tiedä eurovaaleista yhtään mitään? Ei hätää! Tämä juttu kertoo kevään vaalien tärkeimmät puheenaiheet | MTV Uutiset
Tuntuuko, ettet tiedä eurovaaleista yhtään mitään? Ei hätää! Tämä juttu kertoo kevään vaalien tärkeimmät puheenaiheet
Julkaistu 10.05.2019 05:44
Sanna Pekkonen
sanna.pekkonen@mtv.fi
Näyttävätkö tämän kevään europarlamenttivaalit suuntaa, millaisen linjan Eurooppa ottaa maahanmuuton, ilmastotoimien tai puolustuspolitiikan suhteen? MTV Uutiset kokosi yhteen näiden eurovaalien suurimmat puheenaiheet.
Esiin nousee viisi kärkiaihetta, kun Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Juhana Aunesluoma ja Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelman tutkija Tuomas Iso-Markku listasivat europarlamenttivaalien puhutuimmat teemat.
Europarlamenttivaalit 2019
Varsinainen vaalipäivä: 26.5.
Ennakkoäänestys kotimaassa: 15.–21.5.
Ennakkoäänestys ulkomailla: 15.–18.5.
1. Yhdessä vai erikseen?
Europarlamenttivaalien yhteydessä keskustellaan Aunesluoman mukaan aiempaa kiihkeämmin siitä, mikä on EU:n tehtävä ja miten sitä tulisi kehittää.
– Jännite on tiivistynyt eri näkemysten välillä. Aiemmin on ollut yhteisymmärrys, että yhteistyötä tiivistetään kaikilla osa-alueilla. Nyt tuota näkemystä kyseenalaistetaan jäsenvaltioissa, erityisesti kansallismielisen oikeiston piirissä, Aunesluoma sanoo.
Iso-Markku huomauttaa, että Britannin pitkittyneen EU-eron seurauksena euroskeptiset puolueetkaan eivät kuitenkaan juuri puhu omien jäsenmaidensa EU-erosta.
– Retoriikka on muuttunut siihen suuntaan, että puhutaan Euroopan ja EU:n uudistamisesta. Kansallisvaltion roolin vahvistaminen on monen tavoitteena, Iso-Markku sanoo.
Toisaalta yhteistyön tiivistämisen puolestakin on otettu rohkeasti kantaa. Myötämielisyys näkyy Aunesluoman mukaan perinteisissä suurissa puolueryhmissä.
– Myös vasemmiston puolella on mielenkiintoista liikehdintää. Markkinoihin ja niiden ehdoilla tapahtuvaan yhdentymiseen suhtaudutana kriittisesti, mutta Euroopan poliittista tasoa pyritään käyttämään omien tavoitteiden edistämiseen, Aunesluoma sanoo.
Iso-Markun mukaan entistä tiiviimpään yhteistyöhön ladataan toiveita esimerkiksi ilmastonmuutoksen, turvallisuuskysymysten ja muuttoliikkeen osalta – vaikka kaikki eivät kannatakaan kaikenlaista yhteistyötä esimerkiksi maahanmuuttokysymyksissä.
Ilmastonmuutos on yksi suurista teemoista, joka näkyy Aunesluoman mukaan kaikkien suurten puolueryhmien puheenvuoroissa.
– Eroja on ehkä keinoista, joita tulisi käyttää hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Esillä on ollut esimerkiksi hiilivero tai EU:n ulkopuolelta tulevan tuonnin verottaminen hiilitulleilla.
Iso-Markun mukaan ilmastonmuutos nähdään kysymyksenä, jossa EU voi tai sen pitäisi ottaa selvä rooli. Linjasta erottautuu lähinnä Euroopan äärioikeisto.
– Populistinen radikaalioikeisto on selkeästi ottanut sellaisia kantoja, joissa kyseenalaistetaan ilmastonmuutoksen merkitys ja ilmastotoimien tärkeys, Iso-Markku sanoo.
3. Muuttoliike pinnalla
Iso-Markku arvioi maahanmuuttokeskustelun jakolinjojen hälventyneen, kun syksyn 2015 jälkeen monet maahanmuuttoa vastustavat, populistiset radikaalioikeistopuolueet ovat olleet menestyksekkäitä vaaleissa eri puolilla Eurooppaa.
– Se on vaikuttanut muiden puolueiden ajatteluun ja retoriikkaan, Yli-Markku sanoo.
Auneusluoma muistuttaa, että maahanmuutto Eurooppaan esimerkiksi konfliktialueilta on kuitenkin vain yksi muuttoliikkeen osa-alue, jota nimenomaan kansallismielinen oikeisto pitää pinnalla.
– Kyse ei ole vain pakolaisista tai turvapaikanhakijoista, vaan meillä on hyvin vilkasta muuttoliikettä Euroopan sisällä maasta toiseen tai maan sisällä maalta kaupunkiin, maan sisällä, yleensä työn tai opiskelujen perässä.
Aunesluoman mukaan eurovaalikampanjoissa on pohdittu sitä, miten työmarkkinat saataisiin toimimaan nykyistä sujuvammin koko EU:n alueella ja miten eurooppalaiset saataisiin liikkumaan maasta toiseen.
– Siinä on edelleen esteitä sosiaaliturvan määräytymiseen liittyen. Työn perässä maasta toiseen muuttavien osuus on EU:ssa edelleen aika pieni.
Keskustelun sävy on Aunesluoman mukaan pääasiassa myönteinen, mutta vastustusta löytyy kansallismielisestä oikeistosta.
Tee MTV Uutisten eurovaalikone tästä (juttu jatkuu vaalikoneen jälkeen):
Edellisissä eurovaaleissa vuonna 2014 Eurooppa oli vielä osin eurokriisin keskellä, mikä näkyi talouteen liittyvissä puheenvuoroissa. Viisi vuotta myöhemmin valoisammassa taloustilanteessa kovan säästölinjan ajajia on vähän, Aunesluoma toteaa.
– Jos heitä on, he ovat aika hiljaa. Tällä vaalisyksillä ei selvästi haluta kauheasti puhua kilpailukyvyn lisäämisestä julkista sektoria pienentämällä, sanoo Aunesluoma.
Aunesluoman mukaan eri puolueiden välillä on hajaannusta siinä, kenen vastuulla talouden pyörittäminen on.
– Kansallismielinen oikeisto on sitä mieltä, että EU ei työpaikkoja luo, vaan ne luodaan jäsenvaltioissa ja niissä sijaitsevissa yrityksissä. Toisaalta siellä toisessa päässä on esimerkiksi Macronin johtama liike, joka ajaa euroalueen talouspolitiikan tiivistämistä eli EU:lle lisää resursseja ohjata talouspolitiikkaa.
5. Uhat ulkopuolelta
Eurovaaleissa näkyy Iso-Markun mukaan myös huoli EU:n ja ylipäätään Euroopan asemasta maailmassa suurvaltapolitiikan kiristyneessä ilmapiirissä.
– Siihen vaikuttavat sekä jännittyneet suhteet Venäjään että entistä vaikeampi suhde Yhdysvaltoihin, Iso-Markku sanoo.
– Lisäksi Kiinan noususta entistä vahvemmaksi mahtitekijäksi on puhuttu Euroopassakin entistä enemmän. Esimerkiksi Saksassa on keskuskeltu 5G-verkon rakentamisen yhteydessä Huawei-valmistajasta ja kiinalaisesta teknologiasta.
Aunesluoman mukaan niin terrorismin uhka kuin geopoliittiset jännitteet ovat jossain määrin lisänneet halua lisätä puolustusyhteistyötä.
– EU:n globaalia poliittista vaikutusvaltaa pyritään lisäämään vastauksena epävakauteen ja koettuun turvattomuuteen, Aunesluoma sanoo.
– Innokkaimmat, kuten Alden johtaja Guy Verhofstadt, ovat puhuneet paljon puolustusyhteistyön tiivistämisestä ja eurooppalaisesta armeijasta. Muut vähän jarruttelevat, ettei sitä nähdä tässä kohtaa tarpeellisena.
Kuitenkin monet EU-yhteistyöhön myönteisesti suhtautuvista liikkeistä näyttävät Aunesluoman mukaan olevan myöntyväisiä käyttämään yhä enemmän määräenemmistöpäätöksiä puolustuspolitiikassa. Tähän asti puolustuspolitiikkassa on pyritty löytämään ratkaisuja, jotka kaikki jäsenmaat hyväksyvät.
Mikä merkitys teemoilla on?
Aunesluoman mukaan Euroopan parlamentissa perinteiset suuret liikkeet joutuvat antamaan nyt tilaa muille. Se korostaa yhteistyön ja kompromissien merkitystä puolueiden välillä.
Osa suurista teemoista jää Iso-Markun mukaan kuitenkin eurovaaleissa kansallisen politiikan jalkoihin. Saksassa ja Italiassa eurovaalit ovat osittain vain testi istuvien hallituksien suosiolle. Suomessa ja Espanjassa eurovaalit ovat taas jääneet omien parlamenttivaalien jalkoihin.
