Kaikki oleellinen EU-vaaleista: Mitä mepit tekevät, miten Ison-Britannian ero vaikuttaa ja millainen budjetti puheenjohtajuuskauteen on varattu?

Europarlamenttivaaleissa henkilö voi äänestää vain yhdessä jäsenmaassa. Vaalit on säännöllisesti järjestetty 6.–9. kesäkuuta, mutta helluntain ajoittumisen vuoksi vaaliajanjakso siirrettiin tänä vuonna kaksi viikkoa aikaisemmaksi.

Näin tehtiin myös vuoden 2014 vaaleissa.

Kolme päätehtävää ja kaksi päävaihetta

Europarlamenttivaaleissa valitaan parlamentin jäsenet eli mepit. Parlamentilla on kolme päätehtävää, jotka ovat: 

1) lainsäädäntö

2) valvonta 

3) talousarvio

 Lainsäädäntö hyväksyy Euroopan komission ehdotuksiin perustuvaa EU-lainsäädäntöä, päättää kansainvälisistä sopimuksista ja EU:n laajentumisesta sekä arvioi Euroopan komission työohjelmaa ja pyytää komissiolta lainsäädäntöesityksiä.

Valvonta toimii EU-toimielinten demokraattisena valvojana ja valitsee Euroopan komission puheenjohtajan sekä hyväksyy uuden komission kokonaisuudessaan.

Lisäksi se hyväksyy EU:n talousarvion käytön, käsittelee kansalaisten vetoomukset, käy rahapoliittista keskustelua Euroopan keskuspankin kanssa, esittää kysymyksiä komissiolle ja neuvostolle sekä tarkkailee vaaleja.

Talousarvion tehtäviin kuuluu päättää EU:n talousarviosta yhdessä neuvoston kanssa ja hyväksyä EU:n pitkän aikavälin talousarvion eli monivuotisen rahoituskehyksen.

Yllä mainittujen kolmen päätehtävän lisäksi parlamentilla on kaksi päävaihetta. Ne ovat valiokunnat ja täysistunnot. Valiokunnat valmistelevat lainsäädännön ja täysistunnot hyväksyvät sen.

Parlamentissa on 20 komiteaa ja kaksi alavaliokuntaa, joissa kussakin käsitellään jotain tiettyä politiikan alaa. Valiokunnat tarkastelevat lainsäädäntöehdotuksia, ja parlamentin jäsenet ja poliittiset ryhmät voivat esittää muutoksia ehdotukseen tai hylätä sen.

Kaikki Euroopan parlamentin jäsenet kokoontuvat täysistuntoon lopulliseen äänestykseen lainsäädäntöehdotuksen ja siihen esitettyjen muutosten hyväksymisestä.

Ison-Britannian ero vaikuttaa vaaleihin

EU-vaalit järjestetään kaikissa jäsenvaltioissa joka viides vuosi. Parlamentti on ainoa Euroopan unionin ministeriö, jonka jäsenet valitaan suoraan vaaleilla. Vaalit toteutetaan jokaisessa jäsenmaassa sen oman vaalilainsäädännön mukaisesti. Maista valittavien parlamentin jäsenten lukumäärä on suhteutettu maan väkilukuun.

Toukokuun vaaleissa Euroopan parlamenttiin valitaan jäsenet seuraavalle viidelle vuodelle.  Vaaleissa yhdestä jäsenmaasta valitaan enintään 96 ja vähintään 6 jäsentä parlamenttiin. Kuusi paikkaa on Maltalla, Luxemburgilla, Kyproksella ja Virolla. Täydet 96 paikkaa on Saksalla.

Paikkajakoon ja Suomen paikkamäärään vaikuttaa olennaisesti myös Ison-Britannian ero EU:sta.

Mikäli Iso-Britannia ei eroa ennen vaaleja, Suomesta valitaan 13 europarlamentaarikkoa ja parlamenttiin yhteensä 751 jäsentä. Jos taas ero astuu voimaan ennen vaaleja, jaetaan Unionista eroavan Yhdistyneen Kuningaskunnan 73:stä parlamenttipaikasta 27 muille jäsenmaille. Tämä tarkoittaa sitä, että Euroopan parlamenttiin valitaan tällöin yhteensä 705 europarlamentaarikkoa, Suomesta 14.

Euroopan parlamentin jäsenet järjestäytyvät poliittisten ryhmien mukaan, eivät kansallisuuksittain.

Poliittisen ryhmän muodostamiseen tarvitaan 25 jäsentä vähintään seitsemästä jäsenvaltiosta. Poliittisia ryhmiä ovat muun muassa EPP eli Euroopan kansanpuolueen ryhmä, SD eli Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä ja ALDE eli Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä.

Vertausluvulla Euroopan parlamenttiin

EU-vaaleissa vaalikelpoisia, eli ehdokkaaksi kelpaavia, ovat kaikki äänioikeutetut Suomen kansalaiset, jotka eivät ole vajaavaltaisia eli henkilöitä, jotka eivät saa itse päättää itseään koskevista oikeudellisista toimista.

Tämän lisäksi kaikkien muiden jäsenmaiden äänioikeutetut kansalaiset, jotka eivät ole menettäneet äänestysoikeuttaan ja, jotka ovat ilmoittautuneet Suomen äänioikeusrekisteriin, saavat asettua ehdolle Suomessa.

Ehdokkaita vaaleihin voivat asettaa puoluerekisterissä olevat puolueet sekä äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset.

Ennakkoääniä aletaan laskea aikaisintaan kello 15 vaalipäivänä. Vaalipäivänä annettujen äänten laskenta aloitetaan vaalihuoneistojen sulkeutumisen jälkeen kello 20. Alustava arvio vaalituloksesta julkistetaan yleensä kello 23 mennessä.

Ääntenlaskennassa käytetään niin sanottua d’Hondt’in menetelmää, joka on käytössä muun muassa Suomen eduskunta- sekä kuntavaaleissa.

Laskentamenetelmässä lasketaan ensin koko ryhmittymän eli puolueen, vaaliliiton, yhteislistan tai valitsijayhdistyksen saama äänimäärä yhteen.

Tämän jälkeen ryhmittymän sisällä ehdokkaat asetetaan heidän henkilökohtaisen äänimääränsä mukaiseen järjestykseen, jonka perusteella jokainen ehdokas saa vertausluvun.

Ryhmittymän eniten ääniä saanut saa vertausluvukseen koko ryhmittymän äänimäärän, toiseksi eniten saanut puolet siitä, kolmanneksi saanut kolmanneksen ja niin edelleen.

Lopuksi kaikkien ryhmittymien ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen järjestykseen. 13 tai 14 parhaan vertausluvun saanutta ehdokasta valitaan Suomesta Euroopan parlamenttiin.

Suomi puheenjohtajamaana

Suomi toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana puolen vuoden ajan 1. heinäkuuta alkaen. EU-puheenjohtajuus käynnistyy Suomessa vauhdilla: Euroopan komissio saapuu Suomeen tapaamaan hallitusta 4. ja 5. heinäkuuta, ja samaan aikaan on ensimmäinen epävirallinen ministerikokous.

Epävirallisten ministerikokousten lisäksi Suomessa järjestetään noin sata virkamiestason kokousta. Ministerikokoukset ja muut EU-puheenjohtajuusbudjetista maksettavat kokoukset on keskitetty Finlandia-taloon Helsinkiin.

Neuvoston puheenjohtajuus kiertää EU:n jäsenmaiden kesken puolen vuoden välein. Puolivuotiskautensa aikana puheenjohtajamaa johtaa puhetta neuvoston kokouksissa kaikilla tasoilla ja auttaa näin varmistamaan EU:n työn jatkuvuuden neuvostossa.

Puheenjohtajuutta hoitavat jäsenmaat tekevät tiivistä yhteistyötä kolmen maan ryhmissä eli niin sanottuina puheenjohtajakolmikkoina. Järjestelmä otettiin käyttöön Lissabonin sopimuksella vuonna 2009.

Puheenjohtajakolmikko asettaa pitkän aikavälin tavoitteet ja laatii yhteisen ohjelman, jossa luetellaan asiat ja pääaiheet, joita neuvosto 18 kuukauden aikana käsittelee. Tämän ohjelman pohjalta kukin kolmesta maasta laatii oman yksityiskohtaisemman puolivuotisohjelmansa.

Tämänhetkisen puheenjohtajakolmikon muodostavat Romania, Suomi ja Kroatia.

Puheenjohtajakauteen varattu 70 miljoonaa euroa

Viralliset päämies- ja ministeritason kokoukset järjestetään normaalin käytännön mukaisesti Brysselissä ja Luxemburgissa, jolloin Euroopan unionin neuvosto vastaa järjestelyistä ja kustannuksista.

Vuoden 2019 puheenjohtajakauteen on varattu 70 miljoonaa euroa. Summasta katetaan puheenjohtajakauden kokonaiskustannukset eli lisähenkilöstökulut ja kokousjärjestelyt.

Helsingin kokousten käytännön järjestelyistä vastaa valtioneuvoston kansliassa toimiva EU-puheenjohtajuussihteeristö. Sihteeristössä työskentelee noin 20 henkilöä. Ministerikokouksia varten on lisäksi rekrytoitu autonkuljettajia ja avustajia.

Neuvosto kokoontuu useissa eri kokoonpanoissa kuten maatalous- ja kalastusneuvostona ja oikeus- ja sisäasioiden neuvostona. Puheenjohtajamaan ministeri toimii puheenjohtajana kaikissa muissa neuvostoissa paitsi ulkoasiainneuvostossa, jossa puhetta johtaa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja.

Puheenjohtajamaan edustaja johtaa puhetta myös neuvoston työryhmissä virkamiestasolla. Eurooppa-neuvostoa johtaa pysyvä puheenjohtaja, puolalainen poliitikko Donald Tusk.

Parlamentille voi esittää vetoomuksen

Puheenjohtajamaat laativat omat kansalliset ohjelmansa. Suomen ohjelman valmistelu käynnistyi keväällä 2018 pääministeri Juha Sipilän johdolla. Valmistelutyöhön osallistuu kaikkien eduskuntapuolueiden yhteinen parlamentaarinen ryhmä. Ohjelma julkistetaan kesäkuussa 2019.

Suomi toimii puheenjohtajana sekä Brysselissä ja Luxemburgissa pidettävissä neuvoston virallisissa kokouksissa että puheenjohtajamaassa pidettävissä epävirallisissa ministerikokouksissa. Epävirallisten kokousten tarkoituksena on käydä keskustelua ajankohtaisista EU-asioista.

Suomi on päättänyt järjestää kaudellaan kuusi epävirallista ministerikokousta Helsingin Finlandia-talossa. Ne ovat kilpailukykyministerikokous, ympäristöministerikokous, oikeus- ja sisäministerikokous, valtiovarainministerikokous ja euroryhmä, maatalousministerikokous ja ulkoministerikokous, johon yhdistetään epävirallinen puolustusministerikokous.

Lisäksi Suomessa järjestetään virkamiestason kokouksia.

Eurooppa-neuvostot, epäviralliset päämiestason kokoukset sekä mahdolliset päämiestason kokoukset EU:n ulkopuolisten maiden kanssa järjestetään Brysselissä.

EU-puheenjohtajakauden kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta vastaa valtioneuvoston kanslia.

Jos haluat Euroopan parlamentin ryhtyvän toimiin jonkin asian suhteen, voit esittää sille vetoomuksen kirjeitse tai sähköpostitse. Vetoomus voi koskea mitä tahansa EU:n toimialaan kuuluvaa aihetta.

Vetoomuksen esittäjän on oltava EU-maan kansalainen tai asuttava EU:n alueella.

Ehdolla EU-vaaleihin ovat muun muassa keskustan Mauri Pekkarinen, kokoomuksen Kimmo Sasi, kristillisdemokraattien Sari Essayah, SDP:n Eero Heinäluoma, perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen, Vasemmistoliiton Silvia Modig, vihreiden Ville Niinistö, RKP:n Sean Bergenheim ja sinisen tulevaisuuden Tommi Aalto.  Kaikilla yllä mainituilla puolueilla paitsi sinisellä tulevaisuudella, on ehdolla 20 henkilöä EU-vaaleissa. Sinisellä tulevaisuudella ehdolla on yhdeksän henkilöä.