Helena Petäistön kolumni: Vihan vaarallinen nousu – vaaleihin valmistautuva Eurooppa on huolestuttavien haasteiden edessä

Järkytys oli Ranskassa suuri, mutta Veil’n töhrittyjä kuvia ilmestyy yhä näkyville ympäri maata. Helmikuun loppupuolella kauhu jatkui, kun yhteensä 80 hautaa töhrittiin hakaristeillä juutalaisten hautausmaalla lähellä Strasbourgia.

Juutalaisvastaiset teot lisääntyivät Ranskassa viime vuonna 75 prosenttia eli paljon enemmän kuin muualla. Se selittynee osin sillä, että maassa on Euroopan suurin juutalaisyhdyskunta; arviolta yli 600 000 juutalaista.

Antisemitismi ei ole Ranskassa uutta. Se kumpuaa perinteisesti maan äärioikeistosta, mutta uusin aalto on lähtenyt radikaali-islamistien joukosta Pariisin attentaattien jälkimainingeissa. Antisemitismiä vastaan on maassa taisteltu tuloksetta kymmeniä vuosia, mutta aivan viime vuosina tilanne on pahentunut niin, että Ranskasta on lähtenyt paljon juutalaisia varsinkin Yhdysvaltoihin ja Kanadaan, jonkin verran Israeliin ja aivan hiljattain yhä enemmän myös Saksaan, mikä tuntuu historian valossa uskomattomalta.

Ilmiö näkyy myös Saksassa ja Britanniassa

Mutta ei ole Saksassakaan säästytty ilmiöltä huolimatta siitä, että maan natsimenneisyys on iskostettu kansalaisiin voimakkaasti. Vuonna 2015 nousi juutalaisvastaisten tekojen määrä 16 prosenttia sielläkin, ja antisemitismi on todettu niin vahvaksi Saksaan tulleiden arabimaahanmuuttajien keskuudessa, että presidentti Frank-Walter Frankmeier näki aiheelliseksi muistuttaa tiukasti:

– Kukaan, josta tulee uusi saksalainen, ei voi sanoa, ettei Saksan historia kuulu hänelle. Saksan historian peruuttamattomat läksyt kuuluvat myös kaikille niille, jotka haluavat tulevaisuutensa olevan Saksassa.

Myös Britanniassa on todettu 16 prosentin nousu juutalasvastaisten tekojen määrässä kolmen viime vuoden kuluessa. Samaan aikaan maan työväenpuoluetta on kuohuttanut puoluejohtaja Jeremy Corbinin oletettu juutalaisvastaisuus tai ainakin välinpitämättömyys juutalaisvastaisuuden nousua kohtaan.

Hiljattain herätti brittipäivälehti Financial Times puolestaan lukijoitaan laajalevikkisen viikonloppunumeronsa pääkirjoituksella otsikoimalla "Äärioikeiston nousu on jätetty huomioimatta liian kauan". Uuden Seelannin attentaattien jälkeen lehti muistutti, että juutalaisvastaisuuden lisäksi myös myös muslimivastaisuus löytyy äärioikeiston kannattamasta väestönvaihtoteoriasta. Tämä Ranskasta peräisin olevasta ajattelumalli onkin taas nostanut päätään eri puolilla.

Financial Times muistuttaa Madeleine Albrightin tavoin, että osavastuu on joillakin läntisten demokratioiden johtajilla, joille vihapuhe ei ole vierasta. Ja että kaksi vuosikymmentä kestänyt terroristijahti on jättänyt vaarallisesti varjoonsa äärioikeiston nousun huomioimisen. Äärioikeiston nousua on lehden mukaan tukenut valtaan nousseiden populistijohtajien tapa rikkoa tähänastisia normeja. Lehti viittaa muun muassa presidentti Donald Trumpin luonnehdintaan, että valkoisen paremmuutta korostavat kansalaiset ovat kunnon ihmisiä, "fine people", ja Unkarin pääministerin Viktor Orbánin puheisiin kristillisen identiteetin vaarantumisesta.

Vihapuheet eivät jää nettiin

Jälleen kerran vihapuheen salliva some on suuri huolen aihe samoin kuin media, jossa on klikkauksen takana terroristien tavoittelema julkisuus. Financial Times painottaa sitä, että on tullut aika panna vastakkain kuolemanuhka ja kaikelle avoin yhteiskunta.

Ranskan keltaliivien liikehdinnän takaa on noussut sekä äärioikeiston että myös äärivasemmiston anarkistien silmitön väkivalta, joka pyrkii molempien ääriliikkeiden kirjoitettujen manifestien mukaan tasavallan tuhoon ja lopulta demokratian kaatamiseen. Myös se on tuonut päivänvaloon sen, mitä tapahtuu, kun vihapuheet eivät jää enää nettiin, vaan nousevat sieltä arkiseen todellisuuteen. Keltaliivejä alussa puolustanut akateemikko Alain Finkielkraut sai kadulla keltaliivien solvaukset päälleen - juutalaisuudestaan.

Sekä Madeleine Albrightin varoitukset että presidentti Emmanuel Macronin puhe Pariisissa ensimmäisen maailmansodan päättymisen 100-vuotismuistojuhlassa viime marraskuussa siitä, että nähtävissä on aivan liikaa samanlaisia merkkejä kuin toisen maailmansodan alla saavat jatkuvasti lisää todisteita siitä, että ne on syytä ottaa tosissaan. Suomen itsenäisyyspäivänä kadulle pelmahtaneet hakaristiliput kertovat, ettei Suomi ole vaarallisesta kehityksestä mitenkään irrallaan.

• 20:28
  Sää

  Eurooppaan luvassa intiaanikesä
• 15:58
  Marimekko

  Tukkumyynti nosti Marimekon tulosta – liikevoitto kasvoi 14 prosenttia
• Eilen16:10
  Euroopan keskuspankki EKP

  EKP jätti ohjauskorkonsa ennalleen
• ke17:37
  Teboil

  HS: SEO on kiinnostunut neuvottelemaan Teboil-kauppiaiden kanssa
• ke14:44
  Turvallisuus

  Uusi turvaverkko rajoille – Suomi aloittaa yhteistyön santarmistojoukkojen kanssa
• Lataa lisää