Mainos

Näin eurovaalien "tuplaehdokkaat" selittävät – "Ei tässä kenenkään henkilön erinomaisuudesta ole kysymys"

3:21

Eurovaaleissa on lukuisia ehdokkaita, jotka on juuri valittu eduskuntaan, mutta jotka hakevatkin saman tien myös europarlamenttiin. Tuplaehdokkuus käynnistää eduskunnassakin ketjureaktion, josta äänestäjän on vaikea pysyä kärryillä: kenen ehdokkaan hyödyksi annettu ääni todella menee, jos ehdolla olevat ehdokkaat kieltäytyvätkin vaalin jälkeen kunniasta?

Brysseliin pyrkii neljätoista vastavalittua kansanedustajaa. Vihreistä on ehdolla neljä tuoretta kansanedustajaa: Bella Forsgren, Saara Hyrkkö, Mirka Soinikoski ja Iiris Suomela. Kristillisdemokraateista tuplaehdokkaita on kaksi: Sari Essayah ja Peter Östman, samoin vasemmistoliitosta – Merja Kyllönen ja Hanna Sarkkinen.

Perussuomalaisilla tuplaehdokkaita on eniten eli kuusi henkilöä: Teuvo Hakkarainen, Minna Reijonen, Mauri PeltokangasSebastian Tynkkynen, Veikko Vallin ja Laura Huhtasaari.

Erityisen mielenkiintoisia ovat Mauri Peltokangas ja Laura Huhtasaari, jotka ovat olleet puolueensa ääniharavia heti Jussi Halla-ahon jälkeen. Voisi kuvitella että heitä äänestetään vilkkaasti myös eurovaaleissa.

Ongelmanahan tässä on äänestäjän oikeusturva: Miten äänestäjä tietää mitä ehdokkaat tekevät jos tulevat valituksi? Monet tuplaehdokkaista eivät nimittäin tiedä sitä itsekään vaan miettivät vasta vaalituloksen nähtyään lähtevätkö oikeasti europarlamenttiin vai eivät.

– Toivon että voin sen harkinnan tehdä sitten vaalien jälkeen, sanoi tänään vihreiden Iiris Suomela.

– Omalta kohdaltani olen ilmoittanut, että jos olen listan ensimmäinen, niin olen käytettävissä Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana, kertoi puolestaan Sari Essayah. Hän olisi siis Brysselissä vain puoli vuotta.

Laura Huhtasaari vakuuttaa oikeastikin lähtevänsä Brysseliin jos kutsu käy, mutta silloin tietenkin hänen eduskuntapaikkansa menee seuraavalle jonossa.

Vasemmistoliiton eurokansanedustaja ja eurovaaliehdokas Merja Kyllönen puolestaan ei menisi Brysseliin vaikka tulisikin vaaleissa valituksi.

Kaikki tuplaehdokkaat kuitenkin kokevat, että äänestäjän oikeusturva on siinä että ääni menee kuitenkin oikealle puolueelle.

– Kenenkään henkilön erinomaisuudesta tässä ei ole kysymys, Huhtasaari sanoo.  

Äänestäjälle asia ei välttämättä ole lainkaan niin itsestään selvä. Moni uskoo äänensä menevän sille henkilölle jota on äänestänytkin, ja hyvästä syystä.

SDP:ltä, kokoomukselta, keskustalta ja RKP:ltä tuplaehdokkaita ei ole.

Keskustan ja kokoomuksen suunnasta tuplaehdokkuuksista on kuulunut päivittelyä, mutta niiden onkin tässä asiassa helppo ilkamoida: kun puolue on riittävän monen vuosikymmenen aikana ollut hallitusvastuussa, siltä alkaa löytyä reservistä vanhempia valtiomiehiä ja -naisia, joita voi sopivasti sijoitella useampiinkin eri vaaleihin. 

Sama ei koske yhtä lailla historialtaan pienempiä tai nuorempia puolueita. Niille nimekkäät ehdokkaat ovat kovaa valuuttaa, vaikka ne pitäisi käyttää kaksikin kertaa peräkkäin.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja