Tekstiviestihuijaus vei tililtä 44 000 euroa – oikeus velvoitti Osuuspankin korvaamaan
0:20KATSO MYÖS: Tällaisen viestin toimittajamme sai 2021! Tältä OP:n huijausviesti näyttää: Linkki vaikuttaa luotettavalta ja vie tunnistautumiseen.
Julkaistu 10.01.2024 13:29
Maria Aarnio
lifestyle@mtv.fi
Pankki voi olla korvausvelvollinen verkkopankkihuijauksissa. Oikeus velvoitti Osuuspankin korvaamaan huijatulle asiakkaalle 43 950 euroa korkoineen.
Erilaisia huijauksia liikkuu niin tekstiviestien kuin sähköpostilinkkienkin muodossa. Mutta kuka korvaa, jos huijaukseen lankeaa? Aiemmin huijausviestejä läheteltiin esimerkiksi Suomi.fi-palvelun ja Osuuspankin nimissä.
Pankki voi olla korvausvelvollinen huijaustilanteissa. Päijät-Hämeen Käräjäoikeus velvoitti Järvi-Hämeen Osuuspankin korvaamaan huijatulle asiakkaalleen lähes 44 000 euroa korkoineen, kertoo Kilpailu- ja kuluttajavirasto.
Asiakkaalta oli tekstiviestihuijauksen avulla viety 44 000 euroa.
Asiakas sai elokuussa 2021 OP:n nimissä lähetetyn tekstiviestin, jossa varoitettiin tilivaroja koskevasta petoksesta. Viestissä kehotettiin siirtymään OP:n verkkosivulle, jotta asiakas voisi estää petoksen.
Asiakas siirtyi viestissä olleen linkin kautta avautuneille sivuille, jotka valitettavasti olivat valepankin sivut. Sivun sisältö vastasi Osuuspankin verkkopankkisivustoa.
Asiakas syötti verkkopankkitunnuksensa sivulle, koska uskoi asioivansa pankin kanssa ja luuli viestin ohjeen mukaan toimimalla voivansa estää petoksen.
Tiedot kuitenkin päätyivät tuntemattomalle henkilölle, joka oli niiden avulla siirtänyt asiakkaan tililtä 44 000 euroa ulkomaiselle pankkitililleen. Rahoja ei saatu palautettua.
Pankkialan riidanratkaisuelin pankkilautakunta suositti yksimielisesti, että Osuuspankki vastaisi aiheutuneesta vahingosta siltä osin kuin se ylittää 50 euroa. Perusteena 50 euron vähennykseen oli asiakkaan huolimattomuus.
Järvi-Hämeen Osuuspankki ei noudattanut pankkilautakunnan päätöstä. Pankki vetosi siihen, että asiakas oli antanut suostumuksen tilisiirrolle ja että asiakkaan menettely oli ollut törkeän huolimatonta.
Juttu eteni oikeuteen. Kuluttaja-asiamies avusti kuluttajaa oikeudenkäynnissä.
– Kun pankki ei noudata lautakunnan yksimielistä suositusta, ei yksittäisellä kuluttajalla ole valtavan kuluriskin vuoksi mahdollisuutta viedä asiaa käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Tilanne on pankin asiakkaiden oikeusturvan kannalta erittäin huolestuttava, toteaa kuluttaja-asiamies Katri Väänänen KKV:n tiedotteessa.
Tässä tapauksessa pankin oikeudenkäyntikuluvaatimus oli yli 57 000 euroa.
Oikeus ratkaisi tapauksen asiakkaan hyväksi ja velvoitti pankin korvaamaan 43 950 euroa korkoineen.
Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen. Järvi-Hämeen Osuuspankki on ilmoittanut tyytymättömyyttä tuomioon.
Moni hoitaa raha-asioitaan pankin tiskin sijaan puhelimella tai tietokoneella; pankkitunnuksia käytetään paljon myös muihin palveluihin kirjautumiseen ja tunnistautumiseen. Asiakkaat ovat yhä alttiimpia erilaisille taitaville huijausyrityksille. Huijausyritysten määrä on myös lisääntynyt viime vuosina.
Asiakkalla oikeus hyvitykseen oikeudettomista maksutapahtumista
Verkkopankkitunnusten kalasteluhuijauksissa kuluttajalla on lähtökohtaisesti oikeus hyvitykseen pankilta oikeudettomista maksutapahtumista, mikäli asiakas ei ole menetellyt tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Maksutapahtuma on oikeudeton, kun maksaja ei ole antanut siihen suostumustaan. Vastuu jaetaan asiakkaan huolimattomuuden arvioinnin perusteella. Arviointi on aina tapauskohtainen.
Jos asiakas on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti, menetykset huijauksessa tapahtuneista tilisiirroista jäävät hänen harteilleen.
Pankin vastuu ei koske maksutapahtumia, joihin asiakkaan katsotaan antaneen suostumuksensa, vaikka se olisi annettu harhaanjohdettuna. Tämä tarkoittaa tyypillisesti esimerkiksi erilaisia sijoitus- ja rakkaushuijauksia.
– Vaikka verkkopankkihuijauksiin sisältyy aina yksilöllisiä piirteitä, on oikeuskäsittelyn lopputulos myös ennakkotapaus oikeudettoman siirron määritelmästä ja huolimattomuuden asteen arvioinnista. On tärkeää saada tuomioistuimen linjaus seikoista, joiden perusteella asiakkaan vastuuta tilisiirroista arvioidaan, Väänänen toteaa.
