Henkilökohtainen tietoturva kuntoon viidellä helpolla toimenpiteellä.Ovela huijausyritys pyrkii saamaan pahaa-aavistamattoman kuluttajan luovuttamaan tietojaan.
Ainakin Telian ja Nordean nimissä leviävässä sähköpostissa väitetään, että vastaanottaja on maksanut laskunsa kahdesti.
Hyvällä suomen kielellä kirjoitetussa viestissä hyödynnetään paitsi tunnettujen yrityksen nimiä ja logoja, myös värimaailmaa.
Painetta pyritään luomaan hoputtamalla. Viestissä kerrotaan, että vastaanottajalla on 12 tuntia aikaa tehdä hyvityspyyntö, ennen kuin rahat ovat mennyttä.
Telian vanhempi turvallisuusasiantuntija Kristian Westerstråhle kertoo MTV Uutisille, että juuri tämä kyseinen huijaus ei ole hänelle tuttu.
– Mutta toisaalta huijausviestit uudistuvat ja muokkautuvat muodoltaan koko ajan. Taustalla on kuitenkin yleensä samanlainen taloudellisen edun tavoittelu niin sanotun tilausansan muodossa, Westerstråhle sanoo.
Ansa toimii useimmiten niin, että asiakasta houkutellaan klikkaamaan linkkiä viestissä.
– Linkin takana on oikealta näyttävä sivu, johon pyydetään kirjaamaan luottokorttitiedot. Mahdollista on myös sähköpostin tunnusten kalastelu tai esimerkiksi puhelimeen lähetettävissä Flubot-viesteissä haittaohjelman lataaminen, Westerstråhle selittää.
Westerstråhle korostaa, että Telia ei koskaan kysy asiakkaansa luottokorttitietoja muualla kuin verkkokaupassa tai liittymän aktivoinnin yhteydessä, mikäli asiakas on valinnut luottokortin maksuvälineekseen.
Vaikka viesti onkin huijaus, on mahdollista, että asiakas on esimerkiksi itse epähuomiossa maksanut laskunsa kahteen kertaan. Esimerkiksi Telialla laskutusprosessi on kuitenkin pitkälti automatisoitu.
– Pääsääntö normaalisti viitteellä maksettujen laskujen tapauksessa on se, että ylimääräiset maksut kohdistetaan saman maksajan avoimille tai tuleville laskuille. Tuplasuoritus voidaan myös palauttaa asiakkaalle, jos asiakas sitä pyytää, Westerstråhle selventää.
Asiantuntijan mukaan epäilyttävät viestit kannattaa jättää omaan arvoonsa.
– Tärkein ohje on, että huijauksiin ei kannata reagoida, Westerstråhle korostaa.
Sähköposteissa kannattaa tarkistaa lähettäjän tarkka sähköpostiosoite. Westerstråhle huomauttaa, että usein huijausviestissä osoite eroaa jollain tavoin oikean yrityksen sähköpostiosoitteista.
– Esimerkkiviestissä on myös usein huijausviesteihin liittyvää hoputtamista. Jos et reagoi heti, menetät jonkun edun. Näinhän ei esimerkiksi laskutusvirheen kohdalla voi olla.
0:47
