Avun maalaislääkäri Tapani Kiminkinen vastaa Studio55.fi-tv-lähetyksissä ja nettisivuilla katsojien kysymyksiin. Nimimerkki Kaisa halusi tietää, miten keskellä yötä tapahtuvaan heräilyyn ja valvomiseen voi vaikuttaa. Alla Kiminkisen vastaus.
Väliaivoissa sijaitseva hermoratajärjestelmä, jota kansanomaisesti sisäiseksi kelloksi kutsutaan, säätelee henkilökohtaisen uni-valverytmin kanssa nukkumistamme. Silmistämme kulkee suora yhteys sisäiseen kelloon, joka saa tietoa siitä, onko meneillään yö vai päivä, kesä vai talvi.
Iltaa kohti laskeutuva hämärä laukaisee käpylisäkkeestä melatoniinin erittymisen, mikä helpottaa nukahtamista. Aamuisin taas kirkkaus virkistää. Sitä hyödynnetään kaamosmasennuksen hoidossa.
Hektiset aktiviteetit kannattaa keskittää päiväaikaan ja rauhoittaa tilannetta iltaa kohti. Illalla ei kannata juosta enää räkäposkilenkkejä tai heittää maata panoa odotellessa naamaansa läskisoossia, pannullista kahvia tai pullollista viiniä.
Hiljalleen laskeutuva hämäryys kohti nukahtamisen aikaa stimuloi melatoniinin luonnollista eritystä. Makuukammarin elektroniikkaan ja estetiikkaan kannattaa panostaa: rauhoittava yleisvaikutelma, puhdas ja riittävän viileä ilmastointi, laadukas vuode, tyyny ja vuodevaatteet. Näistä ei pidä tinkiä.
Perusasiat ovat perusasioita, joten ne on jokaisen kansalaisen saatettava ensin kuntoon.
On myös syytä selvittää, ettei pode erittäin yleistä uniapneaa, jossa vähintäänkin syvä uni keskeytyy toistuvasti ylähengitysteiden ahtautumiseen. Se on helppo tutkia omassa vuoteessa laitteella, jonka pitäisi kuulua jokaisen itseään arvostavan terveyskeskuksen tutkimusarsenaaliin.
Vihjeitä uniapnean suuntaan tuovat kuorsailu, hengitystauot ja korskunta, jotka yleensä häiritsevät kohtuuttomasti petikaverin nukkumista. Jos toiminnan kohde ei kuorsausta muuten usko, sen voi äänittää. Merkittävä uniapnea aiheuttaa päiväväsymystä. Potilaan ei tarvitse välttämättä olla ollenkaan lihava.
