Liikkumiseen voi löytää motivaatiota, kun unohtaa siihen liittyvät "säännöt" ja rajoittavat mielikuvat.
Terveyspsykologian erikoispsykologi Anu Tevanlinna ja psykoterapeutti ja personal trainer Harri Peltomaa ovat kohdanneet työssään useita ihmisiä, joilla on mutkistunut suhde liikkumiseen.
Nämä neljä asiaa oivaltamalla voit löytää liikkumisen ilon.
1. Laita tavoiteajattelu uusiksi
Motivaatio liikkumiseen lopahtaa todennäköisesti nopeammin, jos liikunta on väline, eikä itseisarvo.
– Jos liikunta on väline, jolla pyritään pudottamaan painoa tai vaikuttamaan ulkonäköseikkoihin, ei liikkuminen ehkä kestä niin pitkään kuin silloin, jos itsearvoisesti liikkuu itsensä vuoksi, personal trainer ja psykoterapeutti Harri Peltomaa kertoi Huomenta Suomessa.
– Pidemmällä tähtäimellä se johtaa parempaan tulokseen, että etsii liikunnasta nautintoa ja antaa tulosten tulla sen myötä.
Lue myös: Kaikki nämä hyödyt liikkumisesta saat heti, parissa viikossa tai parissa kuukaudessa
2. Liiku itselle sopivalla rasitustasolla
Liikkuminen tuottaa psyykkistä mielihyvää, kun ihminen kokee onnistumisen tunteita.
Tähän tilanteeseen voi päästä, kun liikkuu itselleen mieluisalla tavalla kohtuullisella kuormitustasolla.
– Elimistön palkitsemisjärjestelmä tuottaa mielihyvää, jos liikunta ei ole liian kuormittavaa, Peltomaa kertoo.
3. Liikkuminen ei vaadi kuntosalille tai ryhmäliikuntaan lähtemistä
Yksi merkittävä psykologinen este liikkumiselle on se, että liikunnaksi mielletään vain se, jos treenaa tosi kovaa, huomauttaa terveyspsykologian erikoispsykologi Anu Tevanlinna.
– Ihmisillä voi olla hirveän rajoittavia uskomuksia siitä, minkälaista liikunnan pitäisi olla. Ei ajatella sitä, että liikuntasuositustenkin mukaan kaikki liike lasketaan, Tevanlinna kannustaa.
UKK‑instituutti suosittelee 2,5 tuntia aerobista hengästyttävää liikuntaa ja 2–3 lihaskuntatreeniä viikossa, mutta Peltomaan mukaan suositusta ei tarvitse "lukea kuin piru Raamattua".
– Jos ihminen nauttii jostain muusta liikunnasta ja tekee sitä paljon mieluummin, niin ei se ole niin ortodoksista, Peltomaa kertoo.
Lue myös: Veera vihasi liikuntaa ja kehoaan, kunnes yksi asia muutti kaiken – "On vapauttavaa sanoa ääneen olevansa lihava"
4. Tunnista, mitkä tunteet ohjaavat liikkumispäätöksiäsi
Tevanlinna muistuttaa, että tunteet vaikuttavat ihmisellä kaikkeen toiminnanohjaukseen ja siten myös liikuntaan, sen aloittamiseen ja sen jaksamiseen.
Liikkumista voivat esimerkiksi estää häpeä tai pelko.
– Esimerkiksi ajatus, että jos menen kuntosalille, nolaan itseni, kun en osaa toimia siellä oikein, Tevanlinna antoi esimerkin Huomenta Suomessa.
Keskeistä on tunnistaa itse, mitä omassa mielessä liikkuu.
– Yleensä se antaa jo sen verran etäisyyttä, että voi aloittaa liikkumisen ja jatkaa sitä, vaikka se voi jännittää tai jopa vähän pelottaa, Tevanlinna kertoo.
Katso myös: Paremmalla liikuntasuhteella parempia treenituloksia
9:32