Huostaan otetuille lapsille aika lastenkodissa saattaa jäädä heidän elämänsä parhaaksi.
Lastenkoteihin tulevat lapset ovat aina saaneet traumoja kotioloistaan. Niiden syvyys riippuu siitä, kuinka varhain perheen ongelmat ovat alkaneet.
– Lapsen ensimmäinen ikävuosi on kaikkein ratkaisevin. Jos hän on saanut elää silloin edes jollain tavoin siedettävien olosuhteiden ja ihmisten kanssa ja tullut huolehdituksi, oireet ovat helpommin hoidettavissa. Paljon on kuitenkin toisen tai jopa kolmannen sukupolven lastensuojeluperheitä. Silloin varhaiset traumat ulottuvat hyvin syvälle, eläköitynyt lastenkodin johtaja Seppo Kinnunen sanoo.
Lastenkodissa lapselle yritetään antaa korjaavia kokemuksia.
– Kun lapsi saapuu lastenkotiin, hänelle nimetään heti omahoitaja. On traagista, kuinka lapset imaisevat sen sekunnissa – kun omahoitajan nimi on sanottu, hän on sen jälkeen lapselle maailman tärkein ihminen.
– Omahoitaja saa niskaansa kaikki traumat. Se on ammatillista työtä, joka edellyttää hyvää koulutusta ja työnohjausta. Onnistuminen tässä erottaa monet lastenkodit toisistaan.
"Minä olen ollut tuhma"
Alku lastenkodissa on vaikeaa.
– Saattaa olla, että vain yksi lapsi on oireillut todella vahvasti, ja sisarukset ovat saaneet jäädä kotiin. Tällöin lapsi kokee, että hän on hullu ja tehnyt jotain pahaa tullessaan otetuksi pois perheestä, Kinnunen sanoo.
– Ensisijainen syyllinen lastenkotiin joutumiseen lapsen päässä on aina lapsi itse: hän on ollut tuhma ja ilkeä. Sitten syyllistetään poliiseja ja sosiaalityöntekijöitä. Vanhempia ei koskaan.
Lapsi täytyy saada ymmärtämään olosuhteet, jotka johtivat huostaanottoon.
– Vika ei ole lapsessa, mutta ei myöskään vanhemmissa. Heillä ei vain ole ollut tarpeeksi tukea lapsen kasvattamiseen.
– Täytyy oppia ajattelemaan, että "minä sain tällaiset kortit elämältä – niillä täytyy pelata".
Lastenkodissa elämän parasta aikaa
Laki määrää lastenkoteja tekemään kahdesti vuodessa asiakassuunnitelman, jossa arvioidaan sijoituksen tarpeellisuus.
– Huostaanoton purkaminen on iso prosessi. Ikävä kyllä talous vaikuttaa nykyään, ja on alettu tehdä kokeilukotiutuksia, Kinnunen sanoo.
Lapsuuden traumat vaikuttavat lastenkotilapsiin vielä aikuisuudessakin. Monet jäävät työttömiksi tai päätyvät laitokseen. Osasta ei kuulla jälkikäteen yhtään mitään.
Eikö se turhauta?
– Totta kai odotukset olivat minullakin korkeat, kun aloitin tämän työn. Mutta kun lasten tilanteen näkee, ne realisoituvat hyvin nopeasti.
– Toisaalta lastenkotiaika on näiden lasten elämän parasta aikaa. Silloin heillä on joku, joka katsoo perään, pitää huolta ja välittää.
Studio55.fi/Piia Simola
Kuvat: Colourbox.com
Työtyttö muistelee: Perheen äidin kuolema kosketti eniten
Nuoret naiset hukkuivat sotapoikien kirjeisiin
10 maailman mahtavinta työpaikkaa – tältä listalta et varmasti löydä omaasi!
Näillä aloilla miehet pääsevät vähemmällä kuin naiset
Tiedätkö, mitä olivat suomalaiset työtytöt?
Suomalaistytöt joutuivat partisaanien hyökkäyksen kohteeksi – vain yksi säilyi hengissä
Kokeilisitko kotona? Tällaisia olivat sota-ajan reseptit
Työtyttö kirjeessään: Raskaat työt saivat kädet rakoille ja selän kipuilemaan
Suomalainen työtyttö: Näin selvisimme ruokapulasta
"Huostaan otettuja lapsia kohdellaan Suomessa kuin 1900-luvun ihmishuutokaupoissa"