"Huostaan otettuja lapsia kohdellaan Suomessa kuin 1900-luvun ihmishuutokaupoissa"

Juuri eläkkeelle jäänyt lastenkodin johtaja Seppo Kinnunen sanoo, että lastenkodeista on tullut Suomessa bisnestä.

– Huostaan otettavien lasten kohtelu lähentelee Suomessa 1900-luvun ihmishuutokauppoja: talo, joka halvimmalla ostaa, saa, Seppo Kinnunen sanoo.

Kinnunen on työskennellyt 22 vuotta lasten psykiatrisella osastolla ja viimeiset 12 vuotta lastenkodin johtajana.

– Uusi lastensuojelulaki, kuntien rahapula ja EU:n tuoma kilpailutus ovat johtaneet siihen, että huostaan otettavia lapsia siirrellään Suomessa paikasta toiseen. Laadun sijaan ajatellaan hintaa.

Lastenpsykiatria riittämätöntä

Kinnusen mielestä laissa määritelty minimivaatimus seitsemästä työntekijästä seitsemää lastenkotilasta kohti ei riitä.

– Jos työntekijöitä on niin vähän, laatu putoaa väistämättä. Silloin otetaan vain bisneksen lailla tuotto välistä ja jätetään lapset ilman aikuista.

Kinnunen sanoo, että kuntien säästötoimet ovat kriisiyttäneet lastenpsykiatrian.

– Se ei vedä tai tarjoa riittävästi tukea. Lastenkodeissa joudutaan ottamaan vastaan lapsia, jotka oikeasti kuuluisivat lastenpsykiatriselle osastolle. Nämä lapset eivät hyödy olosuhteista, joissa pitää ottaa vastuuta koulunkäynnistä ja kotiintuloajoista, jos he pystyvät vain juuri ja juuri pidättäytymään väkivallasta.

Lastenkotiin päästään liian myöhään

Kinnunen pitää huonona myös sitä, että lapset tulevat nykyään lastenkoteihin varsin vanhoina.

– Aikaisemmin lapset saapuivat pieninä ja saivat lastenkodista turvallisen ja pysyvän paikan. Nykyään huostaanottoa ei lain mukaan voi toteuttaa, ellei avohuollon tukitoimia ole käyty läpi.

– Huostaanottoprosessi on kohtuuttoman pitkä. Jokainen paikasta toiseen siirtyminen merkitsee lapselle hylkäämistä, joka on traumaattisin mahdollinen kokemus. Ne lapset, joilla on takanaan eniten hoitopaikkoja, ovat kaikkein vaikeahoitoisimpia, Kinnunen sanoo.

Mustasukkainen lastensuojelun ja lastenpsykiatrian erillään pitäminen tulisi hänen mielestään lopettaa.

– Se on rahan hukkaan heittämistä. Yhteistyötä pitää tiivistää ja selkeyttää.

Studio55.fi/Piia Simola

Kuvat: Colourbox.com, Seppo Kinnunen

Lue myös:

    Uusimmat