Työtytöistä kirjan tehnyt Sinikka Paavilainen kertoo, kuinka vaarallisissa olosuhteissa tytöt työskentelivät.
Työtytöt eivät aina tienneet, kuinka vaarallisiin tehtäviin he osallistuivat.
– He olivat idealismiin perustuvan hengen lumoissa, eivätkä tienneet, kuinka vaarallisissa paikoissa he joutuvat työskentelemään, Sinikka Paavilainen sanoo.
Raivaustöissä uhkana olivat miinat ja myrkytysvaara. Sotatoimialueella työskentelevät saivat olla koko ajan varuillaan desantti- ja partisaanivaaran vuoksi.
Myös torppien köyhät olot järkyttivät kaupungista tulevia tyttöjä. Etenkin rajaseudun ihmiset elivät äärirajoilla. Hygieniaolot olivat huonot, alueella oli tuberkuloosia ja lapsikuolleisuus oli maan suurin.
Pohjoisin ja itäisin työpalvelukeskus sijaitsi Suomussalmella. Se oli vaarallista seutua alueella hiippailevien desanttien ja partisaanien takia.
Opettaja ja agronomi Sanni Knuuttila lähti elokuussa 1941 hakemaan Suomussalmen suunnalta uutta paikkaa työpalveluskeskukselle. Matkalla hän ja hänen seurueensa joutuivat partisaanijoukon hyökkäyksen kohteeksi. Viidestä suomalaisesta vain yksi löydettiin hengissä.
– Partisaani-iskujen vuoksi vanhoille miehille jaettiin aseita. Aukeilla paikoilla työskentelevillä piti olla aseet, Paavilainen kertoo.
Harvaan asututuilla seuduilla taitettiin pitkiä välimatkoja pyörällä. Vihollinen saattoi iskeä mistä vain ja milloin vain.
Studio55.fi/Anette Lehmusruusu