Näin Itämeren merikaapeleita pyritään suojelemaan jatkossa | MTV Uutiset
Näin Itämeren kaapeleita aiotaan suojella jatkossa – Suomella aktiivinen rooli
Rajavartija (Suomenlahden merivartioston 5. valmiusjoukkue) laskeutuu alas helikopterista köyden avulla vartiolentolaivueen helikopterin ja valmiusjoukkueen toimintanäytöksessä Rajavartiolaitoksen mediatilaisuudessa ulkovartiolaiva Turvalla Helsingin edustalla 26. tammikuuta 2026. Lehtikuva
Julkaistu 26.01.2026 14:14(Päivitetty 26.01.2026 17:33)
MTV UUTISET – STT
Venäjän varjolaivaston öljyralli jatkuu entiseen malliin lähellä Suomen etelärannikkoa. Vanhat alukset ja satelliittipaikannushäirintä nostavat onnettomuusriskiä.
Eagle S- ja Fitburg-alukset pysäyttänyt Suomi pyrkii siirtymään merenalaisten kaapelien ja putkien vaurioihin reagoimisesta niiden ennaltaehkäisyyn, kertoo Suomenlahden merivartioston komentaja, kommodori Mikko Simola.
Tämä tapahtuu Simolan mukaan muun muassa parantamalla tilannekuvaa ja tietojen vaihtoa.
– Emme tietenkään kykene koko ajan kohteita (laivoja) ankkuriketjun tarkkuudella näkemään, se on selvä. Mutta poikkeamat liikkumisessa on eräs indikaatio ja sitten me saamme jatkuvasti tietoa infrastruktuuria omistavilta yhtiöitä suoraan Merivartioston johtokeskukseen, Simola kertoi Helsingissä maanantaina.
Suomenlahden merivartioston komentaja Mikko Simola (vas.) meriturvallisuusjohtaja Mikko Hirvi ja apulaisosastopäällikkö Janne Kurvinen Rajavartiolaitoksen tilaisuudessa ulkovartiolaiva Turvalla Helsingin edustalla 26. tammikuuta 2026.Lehtikuva
Rajavartiolaitos on myös ollut aktiivinen Itämeren alueelle luotavan valvontajärjestelmän perustamisessa. Suomi vetää EU:n kaapelitiedoksiantoon perustuvaa projektia Itämeren piirissä, kertoi meriturvallisuusjohtaja, komentaja Mikko Hirvi Rajavartiolaitoksen esikunnasta.
Rajavartiolaitoksen nykyisten rakenteiden päälle ollaan Hirven mukaan perustamassa asian tiimoilta erillinen valvontakeskus.
– Näillä toimilla, mukaan lukien ennakoiva tiedonvaihto, pyritään ennaltaehkäisyyn. Se on tässä se, mitä me kaikki tavoittelemme, Hirvi perusteli.
Rajavartiolaitoksella on lainsäädäntöä koskien toiveita, joiden odotetaan etenevän eduskuntaan tänä keväänä. Niissä Rajavartiolaitokselle säädettäisiin nykyistä laajempi talousvyöhykkeen ja sen kriittisen infrastruktuurin valvonta- ja suojaamistehtävä.
Lisäksi Puolustusvoimille tulisi mahdollisuus antaa Rajavartiolaitokselle virka-apua myös talousvyöhykkeellä eli Suomen aluevesien ulkopuolella. Kansainvälisen merioikeusyleissopimuksen mukainen liputtomien alusten tarkastusoikeus Suomen alueen ulkopuolella säädettäisiin myös lakiin Rajavartiolaitoksen tehtäväksi.
Venäjän sota-alukset lisänneet läsnäoloaan
Simolan mukaan Venäjän öljykuljetusten määrä Suomenlahdella on samalla tasolla kuin ennen Ukrainan sotaa, alukset vain ovat koko ajan huomattavasti vanhempia.
– Venäjä löytää edelleen öljykuljetuksiinsa sellaisia vanhoja tankkereita, joita emme ole ole pohjoisella Itämerellä aiemmin havainneet, Simola kertoi.
Alukset muodostavat onnettomuusriskin, joka ei ainakaan talvisissa olosuhteissa vähene.
– Seuraamme lähiviikkoina mielenkiinnolla sitä, miten ulos tuo Suomenlahden jääkenttä ulottuu, Simola sanoi.
Tankkereita kulkee Suomen editse idästä länteen noin 30–50 tankkerin viikkovauhtia, mikä on merkittävä tekijä Venäjän sotakassan täyttämisessä.
– Venäjältä meritse kuljetettavasta öljystä yli 50 prosenttia kulkee 18 kilometrin päässä tästä paikasta, Rajavartiolaitoksen Hirvi Katajanokan konkretisoi tilannetta.
Suomenlahden kuljetusreitin tärkeydestä Venäjälle kielii merivartioston Simolan mukaan myös se, että viime keväästä alkaen Venäjän merivoimien partiointitoiminta Suomenlahdella on ollut käytännössä jatkuvaa.
– Meidän toimintaamme ei ole pyritty estämään tai häiritsemään, mutta totta kai meidän täytyy ottaa se toiminnassamme huomioon, että Suomenlahdella on enemmän myös sota-aluksia, Simola kertoi.
Onko varjolaivasto tullut jäädäkseen?
Varjolaivastoon liittyvä erityispiirre ovat myös kaukaiset lippuvaltiot, jotka ovat kansainvälisen merioikeuden mukaan vastuussa alusten turvallisuudesta.
– Mutta jos lippuvaltio vaihtuu per matka, niin on selvää, että silloin lippuvaltio ei voi tätä turvallisuusvelvoitetta välttämättä toteuttaa, Hirvi sanoi.
Ennestäänkin vaikeaan riskiyhtälöön pitää lisätä vielä Venäjältä peräisin oleva satelliittipaikannushäirintä, jonka vuoksi alusten miehistö ei ole aina varma omasta sijainnistaan. Simolan mukaan läheltä piti -tilanteita on syntynyt, ja Suomenlahden merivartiosto onkin ryhtynyt ottamaan yhteyttä aluksiin, jotka näyttävät poikenneen vaarallisesti kulkusuunnastaan.
– Se osa ollut jokapäiväistä operatiivista arkea keväästä 2024 alkaen, Simola kertoi.
Meriturvallisuusjohtaja Hirven mukaan vaara ympäristöonnettomuudesta tai merenpohjan infrastruktuurin vaurioitumisesta ei vaikuta olevan poistumassa lähitulevaisuudessa.
– Venäjä on löytänyt keinoja kuljettaa öljyä halvalla, alle hintakaton. Siitähän pohjimmiltaan varjolaivastossa on kyse. Arvioimme, että meillä on nämä samat ongelmat edessämme myös 2030-luvulla, Hirvi sanoi.
Toimittajille esiteltiin maanantaina myös sitä, miltä lisävahinkojen ehkäisy näyttää merellä liikennöivän aluksen näkökulmasta. Rajavartiolaitoksen erikoisjoukot laskeutuivat helikopterista köyttä pitkin Turvan kannelle ja etenivät nopeasti komentosillalle.
– Meidän on oltava valmiina vuoden jokaisena päivänä. Tavoitteena on kasvattaa tietyissä määrin tämän erikoiskoulutetun valmiusjoukkueen vahvuuksia, Simola kertoi.
