Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder osallistui etäyhteydellä tutkintavaliokunnan kuulemiseen. Schröder pitää omien sanojensa mukaan kaasukauppoja Venäjän kanssa edelleen "erittäin järkevänä päätöksenä".
Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa entisen liittokanslerin Gerhard Schröderin esiintymistä on ehditty odottaa tammikuusta alkaen.
Tuolloin nyt 81-vuotias Schröder perui kuulemisensa terveyssyihin vedoten. Entisen liittokanslerin kotilääkäri antoi lausunnon ennen maaliskuulle siirtynyttä kuulemista, jonka mukaan Schröder kärsii burn out -syndroomasta, eli henkisestä loppuun palamisesta.
Tämän päivän kuuleminen vahvisti ennen kaikkea kuvaa järkkymättömästi päätöstensä takana seisovasta entisestä johtajasta, jota tämän päivän näkökulmastakaan tiiviit suhteet Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin eivät häiritse.
– Se oli erittäin järkevä päätös, Schröder sanoi energiariippuvuuden rakentamisesta Venäjään.
Maakaasusta yli 50 prosenttia tuotiin Venäjältä
Vielä ennen Ukrainan sodan alkamista vuonna 2022 Saksan energiatarpeesta suuri osa katettiin venäläisellä tuontienergialla. Tuolloin noin 54 prosenttia Saksan tarvitsemasta maakaasusta ja 34 prosenttia raakaöljystä tuotiin Venäjältä.
Schröder toimi Saksan liittokanslerina vuosina 1998–2005, ja oli läheisissä väleissä vuonna 2000 ensimmäistä kertaa Venäjän presidentiksi valittuun Putiniin.
Poliittisen uransa jälkeen Schröder on ollut näkyvä venäläisenergian lobbari Saksassa. Hän on muun muassa istunut venäläisen öljy-yhtiön Rosneftin hallituksessa, ja on edelleen Nord Stream 2 -yhtiön hallituksen puheenjohtaja.
Sitten Venäjän hyökkäyssodan alkamisen Saksan on liki lopettanut venäläiset öljy- ja kaasutuonnit. Irtautuminen on käynyt kalliiksi saksalaisille kuluttajille ja yrityksille.
Saksan teollisuudesta valtaosa on niin kutsuttua raskasta teollisuutta, kuten auton- ja terästuotantoa, joka on hyvin energiaintensiivistä. Yskivä vienti, tullipolitiikka sekä nousseet energiahinnat aiheuttavat Saksalle kolmannen nollakasvuvuoden putkeen.
20 miljoonaa euroa ympäristösäätiölle
Mecklenburg-Etu-Pommerin parlamentti kyseli Schröderiltä myös osavaltion nimeä kantavan ympäristönsuojelusäätiön perustamisesta.
Vuonna 2021 perustettu Klimaschutzstiftung Mecklenburg-Vorpommern on edelleen toiminnassa ja edistää luonnonsuojelua, mutta perustamisvuotenaan se vastaanotti myös 20 miljoonaa euroa Venäjältä.
Rahoilla varmistettiin Nord Stream 2 -kaasuputken viimeistely. Aiemmin Yhdysvallat oli uhkaillut Saksaa pakotteilla, mikäli uusi Nord Stream -putki otettaisiin käyttöön.
– Säätiö oli työkalu, jonka avulla estettiin amerikkalaisten sekaantuminen energiapolitiikkaamme, Schröder sanoi tutkintavaliokunnan kuulemisessa.
Saksalaismediat kertovat Schröderin reagoineen osaan tutkintavaliokunnan kysymyksistä ärtyneesti. Hän oli kutsunut niitä "hölynpölyksi" ja pyytänyt istunnon lopettamista.
– Hyvä puheenjohtaja, voisitteko lopettaa tämän paskan? saksalainenDer Spiegel -lehti kertoo Schröderin pyytäneen.
Tutkintavaliokunta kuulee osana tutkimustaan myös muita nimekkäitä saksalaispoliitikkoja, jotka ovat olleet avainasemassa niin Nord Stream -putkien rahoitusjärjestelyissä kuin ympäristösäätiön perustamisessakin.
Esimerkiksi entisen liittokanslerin Angela Merkelin liittokanslerintoimiston johtaja Helge Braun sekä entinen liittokansleri Olaf Scholz, joka toimi talousministerinä Merkelin neljännessä hallituksessa, ovat vielä tutkintavaliokunnan kuultavana.
Uusia kaasutoimituksia? Saksalaispoliitikot riitelevät
Saksan nykyinen liittokansleri Friedrich Merz (CDU)sanoi viimeksi toukokuussa, ettei Saksa enää koskaan tuo kaasua Venäjältä eikä Nord Stream -putkia oteta enää uudestaan käyttöön.
Nord Stream 1 ja 2 -putkiin kohdistui sabotaasi-isku syyskuussa 2022. Kahta Nord Stream 2 -putkea ei tosin ehditty koskaan ottaa käyttöön, ja Venäjä oli jo tuntuvasti vähentänyt kaasutoimituksiaan Nord Stream 1 -putken kautta Saksaan kesän 2022 aikana.
Merzin puoluetoveri ja Saksin osavaltion pääministeri Michael Kretschmer väläytti maaliskuussa mahdollisuutta tuoda Saksaan jälleen venäläistä maakaasua, mikä toimisi "keskustelunavauksena Venäjän kanssa".
Myös kansanedustaja Thomas Bareiss samasta CDU-puolueesta kertoi saksalaismedialle, että sitten, kun Venäjän ja Ukrainan välille on saatu rauhansopimus ja erilaiset Venäjää koskevat pakotteet on purettu, "voisi Saksa tietenkin tuoda näitä putkia pitkin kaasua Venäjältä".
Nord Stream -putkien rauniot edelleen merenpohjassa
Nord Stream -kaasuputkien kohtalo on silti edelleen ratkaisematta. Esimerkiksi yhdysvaltalainen investori harkitsee mediatietojen mukaan putkien ostamista.
Vuoden 2022 sabotaasi-iskun tutkinta on sekin kesken. Perjantaina saksalaismedia kertoi, että Saksan luovutuspyyntö koskien iskusta epäiltyä ukrainalaista Volodymyr S:ää on hylätty.
Ukrainalaismies otettiin pian teon jälkeen kiinni, ja hän istuu Puolassa tutkintavankeudessa.
