Helsingin Mikonkadulla karaokebaarin edustalla tammikuun 8. päivä tapahtunut puukotustilanne eskaloitui nopeasti. Murharyhmän asiantuntijoiden mukaan väkivalta yltyy helposti vakavammaksi, kun tekijöitä on useampia.
Vuonna 1983 syntynyttä miestä iskettiin Helsingin ytimessä teräaseella useita kertoja ylävartaloon ja hän kuoli vammoihinsa.
– Kyse on hyvin raukkamaisesta teosta, uhrin omaisia avustava asianajaja Kari Eriksson sanoi Rikospaikan Murharyhmässä.
– Tyypillistä tälle ajalle. On huolestuttavaa, että näissä ovat mukana nuoret henkilöt, tässäkin parikymppiset tekijät. Jokin siellä henkilöiden historiassa mättää jo aiemmalta ajalta, miksi on päädytty tällaiseen tekoon, KRP:n murharyhmän entinen päällikkö Tero Haapala totesi.
Taposta epäiltyinä on vangittuna vuonna 2001 ja 2004 syntyneet miehet. Heillä molemmilla on raskasta rikostaustaa muun muassa väkivaltarikoksista.
Mitään erityistä motiivia henkirikokselle ei näyttäisi olevan.
Lue myös: Ydinkeskustan karaokebaarin edustalla puukotettu kuoli – poliisi tutkii tappona
Tutustuivat samana päivänä
Puukotusta oli edeltänyt jonkinlainen riita tai erimielisyys baarin sisällä ja baarin edustalla alkanut nujakointi eskaloitui lopulta puukotukseen.
Epäillyt ja uhri olivat tutustuneet toisiinsa saman päivän aikana.
Murharyhmän mielestä ajan henkeen näyttää kuuluvan se, että nuoret tekijät hakevat omalle rikollisuralleen nostetta väkivaltarikoksella, jopa henkirikoksella.
– Välittämättä siitä, mitä se täysin viattomalle ihmiselle aiheuttaa, Eriksson sanoi.
– Se näkyy myös tekotavassa. Monta kertaa kahdenkeskinen tappelunujakka päättyy onnellisemmin, mutta kun on kaksi tekijää, monesti tulee pitkitettyä ja käytetään myös raakaa väkivaltaa, Haapala lisäsi.
Vuonna 2004 syntynyt epäilty on kertonut, että hänellä on ollut tapana kantaa teräasetta mukana.
Lue myös: Poliisilla jo hyvä käsitys Mikonkadun puukotuksesta – motiivi vaikuttaa selvinneen
Rikoskierteet olisi katkaistava
Murharyhmä keskusteli myös siitä, miksi henkilöiden jo alaikäisenä alkanutta rikoskierrettä ei saada tehokkaammin katkaisua.
– Minulla on paljon nuoria asiakkaita, jotka ovat sijaishuollon parissa. Siellä ei ole konsteja eikä rangaistuskeinoja, kun henkilö toimii väärin. Ei ole enää niitä työkaluja, joilla nuoria ohjattaisiin oikeaan suuntaan.
– Ja sitten kun tällainen (henkirikos) tapahtuu, haluavatko he enää itse sitä rikoskierrettä katkaista. En usko, Eriksson sanoi.
– Tässä tarvitaan moniviranomaisyhteistyötä, joka sekin on aika kädetöntä ja voimatonta monessa tilanteessa. Varhainen puuttuminen, ennalta estävä toiminta voisi katkaista nämä kierteet, Haapala totesi.
– Pelkkä keskustelu ei auta, Helsingin poliisin murharyhmän entinen päällikkö Kari Tolvanen lisäsi.
Murharyhmän mukaan monikaan väkivaltatekijä tätä nykyä ei kaiken lisäksi osoita minkäänlaista katumusta teoistaan.
– Mitä pienempi syy ja mitättömämpi motiivi, sitä vähäisempää on katumus. Ei tavallaan ole sitä konkretiaa mitä katuisi, kun ei itsekään ymmärrä, mikä johti tekoon, Haapala sanoi.