Matti Nykäsen ennätyksen rikkonut ihmepoika katosi kuvasta – yllätysvertaus Harri Olliin: "Vähän kohtuutonta"

Ensin on mentävä alkuun ja "ihmepojan" nousuun huipulle.

Schlierenzauerin mäkitarina käynnistyi SV Innsbruck-Bergisel -seurassa kahdeksanvuotiaana. Hänen tiedetään harjoitelleen jo varhaisina vuosinaan ahkerasti, eikä koulunkäynti aina sujunut. Ymmärrys huippu-urheilun realiteeteista oli kuitenkin läsnä; Schlierenzaueria manageroi ohjaskelkkailun moninkertainen maailmanmestari ja arvokisamitalisti Markus Prock.

Lukioikäisenä Schlierenzauer sai ensiluokkaista mäkikoulutusta maailman vanhimmassa talviurheilun harjoittelukeskuksessa Stamsissa, ja hän alkoi kilpailla FIS Cupissa sekä Continental Cupissa jo 15-vuotiaana kaudella 2005–06.

Mäkihypyn maailmancupissa Schlierenzauer debytoi 16:n vanhana maaliskuussa 2006 Holmenkollenilla ja ylsi heti pisteille 26:nneksi. Ensimmäinen voitto napsahti saman vuoden lopussa joulukuussa Lillehammerissa. Voittoja tuli lisää, ja nuorukainen ylsi vuodenvaihteessa mäkiviikon kokonaiskilpailussa jo toiseksi.

Schlierenzauer oli noussut rytinällä huipulle. Kaudella 2008–09 hän voitti ensimmäistä kertaa maailmancupin kokonaiskilpailun ja uusi temppunsa 2012–13. "Schlieristä" tuli helmikuussa 2013 kaikkien aikojen eniten henkilökohtaisia maailmancup-osakilpailuja voittanut mäkihyppääjä, kun hän nousi 47. voitollaan ohi Matti Nykäsen.

Parhaimmillaan "ylivertainen ponnistus"

Nykyisin Kiinassa mäkiprojektia vetävä Mika Kojonkoski tottui näkemään läheltä 180-senttisen Schlierenzauerin voittotuuletuksia, kun hän valmensi Norjan mäkimaajoukkuetta (2002–11). Aiemmin myös Suomen ja Itävallan maajoukkueita valmentanut Kojonkoski arvioi sekä Schlierenzauerin harjoittelulahjakkuuden että harjoittelun olleen erityisen korkealla tasolla.

Spesifimmin Kojonkoski katsoo Schlierenzauerin loistaneen etenkin ponnistuksensa tekniikan ja tehon myötä.

LUE MYÖS: Mika Kojonkosken Kiina-projektissa nähtiin ällistyttävä, historiallinen mäkisuoritus – "Kenenkään tiedossa ei ole, että sellaista olisi aiemmin missään tapahtunut"

Kojonkoski korostaa, että vaikka mäkihypyn ponnistus voi näyttää räpsäykseltä, se on "erittäin vaativa" kahdeksan metrin tekninen suoritus, joka tehdään joka suuntaan liukkaalla pinnalla. Schlierenzauerin pitkä ponnistus oli tasapainoinen, ja hän onnistui liikeketjussaan hyppyrin keulalla voimakkaiden aerodynaamisten voimien vaikutuksessa usein muita paremmin. Polvikulma oli optimaalinen.

– Se (ponnistus) oli ylivertainen Gregorin oltua parhaimmillaan, Kojonkoski sanoo.

Schlierenzauerin huippuvuosina Ranskaa (2006–10) ja Suomea (2010–14) valmentanut Pekka Niemelä kehuu Schlierenzaueria myös ponnistuksen ajoituksesta, jossa itävaltalainen oli erityisen taitava. 

Vertaus Harri Olliin

Mäkihypyssä menestyäkseen Schlierenzauer on tarvinnut myös erinomaista lajifysiikkaa ja mittasuhteita. Mäkihypyn olympiavoittaja ja sittemmin pitkään asiantuntijana toiminut Toni Nieminen esittää kevytrakenteisesta Schlierenzauerista fyysisiltä ominaisuuksiltaan yllättävän vertauksen entiseen suomalaishuippuun Harri Olliin.

– Schlieri on kohtuuhoikka, hintelä ja pitkäraajainen kaveri. Se mahdollisti vahvan lajitekniikan ja ponnistuksessa voimantuoton, joka oli poikkeuksellisen hyvää.

– Näistä kahdesta Schlierillä henkiset ominaisuudet mahdollistivat sen, että superlahjakkuus muuttui toisteisemmiksi vahvoiksi tuloksiksi, Nieminen perkaa ja kehuu lentämisen elegantisti taitaneen Schlierenzauerin vahvaa kokonaispakettia mäkihyppyyn.

Itävallassa taustalla on ollut vahva koneisto ja joukkue, jossa useat maailmanluokan hyppääjät ovat tienneet kovaa sisäistäkin kilpailua. Kovasta kilpahenkisyydestä ja tahdosta kehuttua Schlierenzaueria tällainen on ollut omiaan kirittämään entisestään eteenpäin.

Vuosien varrella itävaltalaisia on kadehdittu myös varusteista ja varsinkin mäkipuvuista mahdollisesti saadusta kilpailuedusta. Vuonna 2011 Kojonkoski sanoi norjalaisen VG-lehden mukaan, että itävaltalaiset olisivat hypänneet koekierroksella taktisista syistä liian suurilla puvuilla: he olisivat näin saaneet lähtöpuomin kisaan mahdollisimman alas, mikä sopi heidän tekniikkaansa.

Kojonkoski on ihmetellyt kyseisiä hänen sanomikseen raportoituja lausuntoja, vaikka toteaakin itävaltalaisten onnistuneen varusteiden ja pukujen kanssa.

– En muista tuollaista sanoneeni. Minun sanojani on varmasti monta kertaa vääristelty julkisuudessa moneen suuntaan, Kojonkoski sanoo.

Vaikeus tulla takaisin

Se on todennettava fakta, että Schlierenzauerin viimeisimmät henkilökohtaiset maailmancupin osakilpailuvoitot ja palkintosijat ovat vuodelta 2014.

Paikka toisella kierroksellakaan ei ole ollut viime vuosina takavuosien supermenestyjälle itsestäänselvyys. Kisasijoitukset ovat tavanneet olla kaksinumeroisia, ja kymppisakin sijoituksia on irronnut harvoin. Viime kaudella Schlieri ylsi temppuun neljästi ja oli parhaimmillaan neljäs.

Maailmancupin kokonaiskilpailussa Schlierenzauer sijoittui edelliskaudella 20:nneksi. Se oli hänen paras kokonaistuloksensa kauden 2014–15 jälkeen, mutta kaukana entisestä loistosta.

Tämän sesongin Schlierenzauer käynnisti Puolan Wislassa sijalla 44. Murheet saivat jatkoa, kun tuoreeltaan kerrottiin Schlierenzauerin, Philipp Aschenwaldin ja Itävallan päävalmentaja Andreas Widhölzlin koronatartunnoista. Itävalta joutui siksi mylläämään Rukan maailmancup-miehitystään täksi viikoksi.

LUE MYÖS: Suomen mäkihypyn entinen päävalmentaja siirtyi yllättäen uudelle uralle – "Ainutlaatuinen mahdollisuus"

Nihkeää on monelta osin ollut, mutta kenties suurimpia kompastuskiviä Schlierin uralla ovat olleet loukkaantumiset. Niemelä pitää niitä menestystä eniten häirinneenä asiana. Itävaltalaisen polvet ovat vaatineet vuosien saatossa useampia leikkauksia.

– Niistä takaisin tuleminen on mäkihypyssä vaikeaa. Takaisin on tultu, mutta kaikki eivät ole tulleet, useita maajoukkueita valmentanut Pekka Niemelä sanoo.

26-vuotispäivänään tammikuussa 2016 Schlierenzauer ilmoitti haluavansa pois valokeilasta ja vetäytyi mäkihypystä ennalta määrittelemättömäksi ajaksi. Hänen polvensa leikattiin myöhemmin sinä vuonna, ja Schlierenzauer teki paluun kesken seuraavan kauden.

– Pitää muistaa, että muutkin tekevät koko ajan töitä, nuoret kehittyvät, ja lajin taso on noussut. Ei Schlierille välttämättä mitään sen kummempaa ole tapahtunut, mutta muut ovat menneet eteenpäin sinä aikana, kun mies on ollut poissa, Toni Nieminen sanoo.

Nieminen muistuttaa, että asiassa on kyse muustakin kuin itse hyppäämisestä.

– Kaikkien varusteiden pitää miehen lisäksi olla just eikä melkein, että pystyt voittamaan. Muut ovat kehittäneet varusteita ja haalareita ja etsineet itselleen toimivia välineitä. Siinä kohtaa Schlieri on pudonnut kelkasta.

Täyttymystä?

Niemelä ja Nieminen pohtivat niin ikään, että nuorena saavutettu suuri menestys on voinut tuottaa Schlierenzauerille täyttymystä. Motivaation ei tarvitse huippu-urheilussa laskea kuin ripauksenkin, että se alkaa herkästi näkyä tuloksessa.

Nieminen korostaa, että ero sen välillä, onko ensimmäinen vai kymmenes, on nykyään pieni.

– Kun ikää tulee, on ihan, ovatko palo, polte, uskallus ja riskinottokyky ihan samaa luokkaa? Eivät välttämättä. Inhimilliset tekijät vaikuttavat tällaisessa lajissa kaikkeen.

– Kilpailu maailman huipulla on niin kovaa, että siellä puolella ei tarvitse paljon olla klaffia, jotta sinä et enää voitakaan. Kisojen voittamiseksi kysytään kuitenkin sitä, kuka uskaltaa viedä itsensä ihan äärirajoille ja ottaa ääririskejä, Nieminen alleviivaa.

Yhä edellytykset kirkkaimpaan kärkeen?

Henkilökohtaisten maailmancup-kilpailujen voittolukema on ollut Schlierenzauerilla vuodesta 2014 lähtien 53. Viime vuosien perusteella tähän ei ole juuri odotettavissa lisäystä, mutta voisiko tätä nykyä 30-vuotiaasta Schlieristä olla vielä palaamaan kirkkaimpaan kärkeen?

– Kyllä minun mielestäni kaikki on mahdollista, kun puhutaan urheilusta ja mäkihypystä. En näe sitä ollenkaan mahdottomana. Schlieri on näyttänyt viime vuosina, että parhaimmillaan hän on pystynyt hyppäämään ihan kärkikamppailuun, ja osaaminen on edelleen olemassa, Nieminen sanoo.

Niemelä on samaa mieltä. Hän sanoo, että kropan, taitojen ja kilpailijan ominaisuuksien puolesta Schlierenzauerilla on yhä kaikki edellytykset voittaa vaikka maailmancup.

– Taso maailmalla on kuitenkin äärettömän kova, eikä keskinkertaisella suorituksella onnistu voittamaan, Niemelä muistuttaa.

LUE MYÖS: "S******n pappa" – itävaltalaisen temppu sai Toni Niemisen kihisemään kiukusta, pian tärähti jättiyllätys: "Vieläkö hymyilyttää?"

Nieminen myöntää yhtä lailla kysymysmerkiksi, napsahtavatko kaikki osa-alueet vielä kohdilleen, niin että Schlierenzauer palaisi kärkikamppailuun muuten kuin mahdollisesti hetkellisesti.

– Näen sen ihan mahdollisena, mutta kun puhutaan tällaisesta urheilijasta, on minun mielestäni vähän kohtuutontakin asettaa sellaisia odotuksia. Ei siellä kukaan keiku koko ikäänsä ja maailman tappiin. Nuoret miehet haastavat väkisinkin. Se vain kuuluu siihen hommaan, 16-vuotiaana olympialaisissa juhlinut mutta sittemmin nopeasti huipulta pudonnut Nieminen sanoo ja lisää:

– Hattu päästä ja arvostusta sille, mitä mies tekee. Hän pystyy kuitenkin edelleen hyppäämään maailman huipulla.