MTV Urheilun asiantuntija Jari Isometsä huomasi toistuvan teeman suomalaishiihtäjistä Milano-Cortinan olympialaisissa. Hän toivoo uudessa Hiihtoniilot -ohjelman jaksossa muutoksia suomalaisten harjoitteluun, johon osavastaus saattaa olla myös uusi päävalmentaja.
Olympiahiihtojen loppupäivien puheenaiheeksi nousivat sairastelut, ennen kaikkea Iivo Niskasen katkeran keskeytyksen myötä. Vuosien valmistautuminen vesittyi pääkilpailun alla tarttuneeseen tautiin. Isometsä näkee suomalaisten ottavan sairastumiset ja niiden riskit todella tosissaan.
– Semmoinen tunne on jäänyt, ettei Suomen joukkueessa ainakaan liian vähän tehdä, kyllä siellä otetaan tämä sairastelu todella vakavasti, mutta otetaanko sitten liian vakavasti, Isometsä pohtii Hiihtoniilot-ohjelmassa.
Lue myös: Suomen kohuprotestille luvassa jatkoa – uusi vetoomus olympialaisten tapahtumista
Suurempi huoli Isometsällä on siitä, miten suomalaiset suorittivat ladulla. Television välityksellä hän näki ikävän toisteisuuden.
– Niin kauan kun hiihdettiin matkavauhtia, suomalaiset olivat kivasti mukana. Heti kun kärki rupesi hiihtämään vähänkään kovempaa, eli niin sanotusti ruvettiin hiihtämään kilpaa, niin siinä vaiheessa suomalaiset tipahtivat aina. Ei jakseta hiihtää kovaa, siitä se kertoo, Isometsä paaluttaa.
Arvokisoissa ladut ovat yleensä kovemmat kuin maailmancupissa, mutta Isometsän mukaan Val di Fiemmen maastot eivät ole mitenkään erityisen kovat.
– Yksinkertaisesti tulee mieleen, että olisi kiva tietää, että miten me harjoitellaan? Suomalaisethan harjoittelevat määrällisesti todella paljon, suomalaiset ovat aina olleet ahkeria harjoittelijoita. Kukaan ei voi sanoa että "joo ei ne pärjää, kun ei ne treenaa". Se ei pidä paikkaansa. Suomalainen hiihtäjä on kova harjoittelija. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon siellä harjoitellaan niitä ominaisuuksia, jotka palvelevat kilpahiihtoa. Minulla on vähän sellainen kutina, että tehdään liikaa pitkää ja hiljaista, jolloin saavutetaan se peruskunto ja aineenvaihdunta on kunnossa, mutta sitten kun pitäisi mennä kovaa, se ei olekaan kunnossa, Isometsä paukauttaa nyrkin käteensä.
– Minä en tätä tiedä, mutta näin olettaisin, hän huomauttaa.
Lue myös: Kommentti: Suomelta härski like kulisseissa – kuka valehtelee olympialaisten skandaalissa?
Isometsän mielestä Suomessa on ollut jo pitkään "väärä pelikirja" harjoittelun suhteen. Edellisolympialaisissa Suomi saavutti kuusi mitalia, niistä viisi oli henkilökohtaisia: Iivo Niskaselle kaksi, Kerttu Niskaselle kaksi ja Krista Pärmäkoskelle yksi. Lisäksi Iivo Niskanen saavutti Joni Mäen kanssa hopeaa parisprintissä. Sen jälkeen on kisattu kahdet MM-kisat ja nyt olympialaiset, joista Suomi on saanut yhteensä neljä mitalia. Niistä vain yksi on ollut henkilökohtainen: Lauri Vuorisen MM-pronssi sprintissä. Juuri päättyneistä olympialaisista mitalitilastoon piirtyi vain naisten viestipronssi.
– Ja miksi siihen ei ole kiinnitetty huomiota? Meillä on Iivo Niskanen, joka on tuonut kultamitaleita ja on Krista Pärmäkoski, Kerttu Niskanen, jotka ovat tuoneet mitaleita. Olemme todenneet, että eihän meillä ole mitään hätää, kun mitaleita tulee, mutta kokonaiskuvassa tilanne ei ole ollut tämän parempi silloinkaan.
– Pekingissä on viimeinen kerta, kun tämä porukka on pelastanut Suomen hiihtomaineen, Isometsä sanoo.
Mikä on päävalmentajan rooli?
Suomi siirtyy kuluvan kauden jälkeen uuteen komentoon, kun Teemu Pasasen työtä päävalmentajana jatkaa ruotsalainen Joakim Abrahamsson. Pasasen vuosina Suomi on saavuttanut mitaleita, eikä hänen työtään ole suuremmin kritisoitu – ei Isometsänkään mielestä siihen ole ollut syytä.
Pasanen ei ole Isometsän mukaan käskevä päävalmentaja, vaan ennemmin keskusteleva, mutta tiettyä auktoriteetin käyttöä entinen huippuhiihtäjä kaipaisi.
– Esimerkiksi Norjassa päävalmentaja on hyvinkin auktoritäärinen ja hän määrää leireillä harjoitukset, valitsee joukkueet ja käyttää valtaa aika kovinkin. Suomessa on totuttu siihen, että henkilökohtaiset valmentajat valmentavat urheilijoita ja päävalmentaja on lähinnä koordinaattori siinä henkilökohtaisten valmentajien ja urheilijoiden välimaastossa – näin sen ei pitäisi olla, olen sen Norjan mallin kannalla, Isometsä linjaa.
Abrahamssonille Isometsällä on selkeät odotukset.
– Häneltä kaivataan oikeastaan kahta asiaa: uutta näkemystä harjoitteluun, jotta jaksettaisiin hiihtää kilpaa, mitä ei nyt jaksettu. Toinen iso teema on luisteluhiihto, että voisi tuoda sinne harjoituksellisesti ja tekniselle puolelle sellaisia asioita, että Suomi rupeaisi pärjäämään paremmin silläkin puolella. Luisteluhiihto ei vähene maailmancupin ohjelmasta, se on ihan varma. Päinvastoin, sen rooli kasvaa, Isometsä linjaa.
Tuorein Hiihtoniilot-jakso katsottavissa kokonaisuudessaan MTV Katsomossa.