Mitkä merkit viestivät osteoporoosin mahdollisuudesta?
Pystyykö henkilö itse päättelemään jostain sairastavansa mahdollisesti osteoporoosia, jotta voisi viestiä sen tutkimisen tärkeydestä myös lääkärille?
Luustoliiton toiminnanjohtaja Ansa Holmin mukaan esimerkiksi pituuden lyheneminen aikuisiällä saattaa olla merkki osteoporoosista.
– Omaa pituutta kannattaisi seurata. Jos pituus on lyhentynyt neljä senttiä tai enemmän, se on yksi osteoporoosin riskitekijä, Holm kertoo Huomenta Suomen haastattelussa.
Myös ryhdin kumartuminen tai äkillinen selkäkipu voivat olla merkkejä osteoporoosista.Shutterstock
Osteoporoosin oire on murtuma, muuten tauti on oireeton. Arjessa tulleen pienenergisen murtuman jälkeen osteoporoosin mahdollisuus olisi hyvä tutkia esimerkiksi luutiheysmittauksen avulla.
Osteoporoosin riski on kohonnut yli 50-vuotiailla naisilla ja yli 60-vuotiailla miehillä. Jotkin sairaudet saattavat kuitenkin altistaa osteoporoosille kaiken ikäisenä.
Ortopedian ja traumatologian apulaisprofessori ja ylilääkäri Joonas Sirola Kuopion yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että osteoporoosin hoidon päätavoite on ehkäistä lonkkamurtumia, joita tulee vanhemmille ihmisille.
– Se on aika vaarallinen tauti, noin 20–25 prosenttia kuolee vuoden sisällä lonkkamurtumapotilaista.
Sirola muistuttaa, että vaikka murtumat parantuvat yleensä hyvin, ne saattavat tarvita leikkausta, aiheuttaen rajoitteita päivittäiseen elämään.
– Kokonaisuutena on hyvinkin elämän laatuun vaikuttava sairaus, Sirola toteaa.
Osteoporoosia voidaan hoitaa lääkkeillä sekä liikunnalla ja ravitsemuksella.
Joonas Sirolan mukaan lääkehoito on melko kehittynyttä ja nykyisin suositellaan pistoshoitoja, joita pistetään ihoon noin puolen vuoden välein.
Huolimatta siitä, hoidetaanko potilasta lääkkeillä tai ei, osteoporoosin perushoidon eli omahoidon tulisi aina toteutua, Ansa Holm muistuttaa.
Suomalaistutkimukseen kuuluneen potilaskysymyksen mukaan kolmellekymmenelle prosentille vastaajista ei lääkärissä edes kerrottu, mitä osteoporoosi tarkoittaa. Omahoidon ohjausta ei saanut kuin pieni osa.Shutterstock
– Perushoito rakentuu ravitsemukselle, jossa tärkeää on proteiinin, kalsiumin ja D-vitamiinin riittävä saanti. Sitten pitäisi olla liikuntaa ja kaatumisia pitäisi ehkäistä, Holm kertoo.
Ruoasta kalsiumia ja D-vitamiinia saa erityisesti maitotuotteista sekä kasviperäisistä maitovalmisteista, joihin on usein lisätty kalsiumia ja D-vitamiinia. Proteiinin saannin tärkeys korostuu asiantuntijoiden mukaan erityisesti kasvissyöjien ja vegaanien kohdalla.
Katso myös: Mistä nivelsairaudet johtuvat ja mitkä ovat nivelrikolle altistavia tekijöitä?
1:02HYKS Tekonivelkeskuksen ylilääkäri Anna Vasara kertoi Huomenta Suomessa siitä, mistä nivelrikko käytännössä johtuu ja mitkä ovat yleisimmät niveliä rappeuttavat riskitekijät.
