Korona-aika aiheuttaa vihaa ja voimakasta vastakkainasettelua – tätä mieltä psykologi on pakkorokottamisesta

1:39
Jos koronatilanne aiheuttaa voimakasta vihaa, miten tulisi toimia? Katso psykologi Nina Lyytisen vinkit videolta. 

Psykologi Nina Lyytisen mukaan korona-aika on aiheuttanut suomalaissa voimakkaita tunteita ja vastakkainasettelua, esimerkiksi rokotettujen ja rokottamattomien välillä. Hän ei kuitenkaan usko, että pakkorokottaminen auttaa asiaa, päinvastoin. 

Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä järjestyksessään viides korona-aalto. 

Heikentynyt koronatilanne on pakottanut tarttumaan eri puolilla Suomea tiukempiin koronatoimiin epidemiatilanteen hillitsemiseksi, vaikka juuri lokakuun alussa rajoituksista luovuttiin laajalti

Ja tämä soutaa-huopaa-liike on Uutisaamussa vierailleen psykologi Nina Lyytisen mukaan ehkä jopa kaikkein kuormittavinta koronapandemiassa.

– Voisi sanoa, että olemme olleet toivon ja pettymysten aallokossa, Lyytinen kuvailee.

Tunteiden valtava kirjo kuormittaa mieltä ja kehoa

Lyytisen mukaan koronatilanteen helpottaminen ja rajoituksista luopuminen ovat antaneet monille suomalaisille toivoa paremmasta ja normaalimmasta huomisesta. 

 – Sitten meille tulee uudestaan pettymyksiä, Lyytinen jatkaa. 

Uutisaamu nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana. 

Ohjelma on katsottavissa myös mtv-palvelussa ja MTV Uutiset Livessä

Aivan kuten tänä syksynä, kun koronatilanne otti takapakkia. 

Koronarajoituksista oli tarkoitus luopua, kun 80 prosentin rokotekattavuus on saavutettu. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan koronarajoituksia on eri puolella Suomea kiristetty, eikä rajoitusten kiristäminen todennäköisesti tähän ole jäämässä. 

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla otettiin vastikään käyttöön etätyö- ja maskisuositus, eli etätyötä suositellaan kaikille niille, joiden työnteko onnistuu etäyhteyksien voimin ja maskia tulisi käyttää kaikissa julkisissa sisätiloissa. 

– Hyvin monenlaisia tunteita käydään läpi ja se on kuormittavaa. 

– Me joudumme sopeutumaan uuteen epävarmassa tilanteessa ja se haastaa meidän mieltämme ja kehoamme. 


Turhautuminen viha saavat etsimään tunteelle kohdetta

Lyytinen uskoo, että osa suomalaisista kokee jopa suoranaista vihaa alituiseen muuttuvan koronatilanteen vuoksi – ovathan kaikki yksilöitä.

– Toisilla on turhautumista, toisilla voi olla voimakasta vihaakin, pettymystä – surua, hän listaa.

Lyytinen huomauttaa, että moni suomalainen on joutunut korona-aikana luopumaan jostain, kuten harrastuksista, läheistensä näkemisestä sekä lähityöstä ja siten kollegoiden kohtaamisista. 

– Sehän näyttäytyy myös siten, että meillä on vahva vastakkainasettelu ja haetaan syyllistä ja vihan kohdetta, Lyytinen pohtii. 

Syyllisen etsintä on kuitenkin koronaviruksen tapauksessa haasteellista – onhan kyseessä eräänlainen näkymätön uhka. 

Kun koronapandemia itsessään ei ole konkreettinen vihankohde, syyllistä haetaan muualta. 

Jos koronatilanne aiheuttaa voimakasta vihaa, miten tulisi toimia? Katso psykologi Nina Lyytisen vinkit jutun alussa olevalta videolta! 

Pakkorokottaminen ei ole ratkaisu vastakkainasetteluun

Syksyn ajan Suomen koronatilannetta on kuvattu rokottamattomien epidemiaksi

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä kertoi tällä viikolla, että epidemia on kehittynyt siten, että myös kahdesti rokotetut ovat saaneet tartuntoja.

Ryhmä toivoo, että esimerkiksi ravintolrajoituksia kiristetään tuntuvasti ja koronapassi otetaan laajasti käyttöön erilaisten palveluiden yhteydessä. 

– Rokotepassista pitää tulla pitkäaikainen, normaali käytäntö erilaisiin palveluihin kaikille, joille rokotteen ottaminen on mahdollista, Helsingin pormestari Juhana Vartiainen totesi ryhmän pitämässä tiedotustilaisuudessa. 

Koronarokotteisiin liittyvä keskustelu onkin aiheuttanut voimakkaita tunteita ja vastaanasettelua, sillä osa kokee, ettei tasavertaisuus täyty esimerkiksi koronapassin suhteen.

Vaikka monet tutkimukset puhuvat koronarokotteen ja sen antaman suojan perusteella, kaikki eivät usko tutkittua tietoa. 

Miten ihmiset saadaan vakuuttuneiksi rokotteen turvallisuudesta, jos tutkimustietokaan ei pure?

Psykologi Lyytinen näkee, että pakkorokottaminen ei kannusta ihmisiä ottamaan rokotetta. Päinvastoin: se aiheuttaa Lyytisen mukaan vain voimakkaampia vihan tunteita. 

– Se [pakkorokottaminen] voi lisätä vastustusta ja ahdistusta. 

Lyytisen mukaan monen rokotteesta kieltäytyneen taustalla voi olla aito huoli tai pelko siitä, mitä rokote aiheuttaa. 

– Kannustaisin rokotevastaisia pysähtymään oman tilanteen äärelle, eli mikä estää sitä rokotetta ottamasta. Ja keskustelemaan siitä ammattilaisten kanssa, Lyytinen ohjeistaa.

Rokottamattomuuden taustalla voi Lyytisen mukaan olla myös luottamuspula viranomaisiin, mikä on taas astetta vaikeampi pähkinä purtavaksi. 

– Tämä on haastava kysymys, Lyytinen myöntää ja korostaa keskustelun tärkeyttä. 

7:51
Jos koronatilanne ja etenkin rokotteen ottaminen pelottaa, miten pelontunteesta voi päästä irti? Katso videolta psykologin vinkit!

Juttua muokattu 29.11. kello 15.46: Jutussa luki virheellisesti pääkaupungin koronakoordinaatioryhmä, vaikka kyseessä on pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä. Lisäksi lisätty tieto koordinaatioryhmän toiveesta rajoitusten kiristämisen ja koronapassin laajentamisen suhteen sekä Vartiaisen sitaatti selvyyden vuoksi. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja