Terveydestä kinastellaan Suomessa nyt enemmän kuin pitkään aikaan. Torailun kohteet löytyvät usein arjen valinnoista, kuten ruokavaliosta, rokotteista ja erilaisista hoidoista.
Sosiaalinen media on tuonut terveyskeskusteluun uusia ääniä, mutta myös uusia ristiriitoja. Esimerkiksi ruokavalio, rokotteet ja hoidot kuumentavat tunteita.
Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Piia Jallinoja arvioi Huomenta Suomen haastattelussa, että vastakkainasettelua lisää lääketieteen vahva asema ja samaan aikaan kasvanut moniäänisyys.
– Terveyden ja sairauden kysymyksissä lääketiede, virallinen terveydenhuolto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat olleet dominoivassa asemassa siinä, miten terveysasioita tulisi lähestyä, Jallinoja listaa.
Lue myös: Kerrotko tekoälylle sairauksistasi? Professorilta selkeä mielipide – "Todella ikäviä tilanteita"
Luotettava tieto ja kokemus voivat kulkea rinnakkain
Ihmisen terveyteen liittyvissä kiistoissa on Jallinojan mukaansa usein kyse sekä tutkimustiedosta että arvoista. Esimerkiksi julkisessa alkoholipolitiikkakeskustelussa puntaroidaan terveyshaittojen lisäksi sitä, painaako vaakakupissa enemmän terveys vai yksilön vapaus.
– Ne ristiriidat voivat myös nostaa kiinnostavia näkökulmia ja tuoda esiin kysymyksiä, joita ei olisi ensin tajuttu ajatella, Jallinoja arvioi.
Jallinoja on ollut osana työryhmää, joka on kirjoittanut aiheesta kirjan Kiistelty terveys (Gaudeamus, 2026).
Luotettavina tiedonlähteinä Jallinoja pitää muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta, yliopistojen asiantuntijoita, sosiaali- ja terveysministeriötä sekä isoja potilasjärjestöjä.
Samaan aikaan hän korostaa, että kokemusasiantuntijoista voi olla hyötyä erityisesti sairauden arkeen liittyvissä kysymyksissä.
Lue myös: Plasebo voi olla tuttu termi, mutta tiedätkö nosebon merkityksen?
Ravitsemus ja korona kärjessä
Polttavimpina viime vuosien terveyskiistoina Jallinoja nostaa koronapandemian ajan kiistat rokotteista ja rajoituksista, sekä ravitsemuksen ja lihavuuden.
– Ravitsemussuositukset ovat klassinen aihe. Ne herättävät kuumia tunteita, kun joidenkin mielestä ohjeet ovat väärät, Jallinoja kertoo.
Lihavuudesta kiistellään Jallinojan mukaan muun muassa siitä, onko lihavuus sairaus, riskitekijä vai ulkonäköasia. Kiisteltyä on myös se, kuinka lihavuudesta pitäisi ylipäätään puhua.
– Pitääkö lihavuutta mitata? Ja jos mitataan, onko kehopainoindeksi aina stigmatisoiva ja ahdistusta tuottava vai neutraali tapa hankkia tietoa kehosta, Jallinoja kertoo.
Lue myös: THL:n asiantuntija kertoo, miten ihmisen kannattaa syödä eri elämänvaiheissa
Lihavuudesta puhuttaessa keskustelu kääntyy myös nopeasti laihduttamiseen ja painonhallintaan.
– Jos laihduttaminen hyväksytään, kiistellään eri keinoista. Onko se karppaus, kasvisten lisääminen, lihapainotteinen ruokavalio tai paastoruokavalio. Tämä on villi viidakko, Jallinoja summaa.
Loppupeleissä hänestä on tärkeää, että erilaisia kantoja tuodaan keskustelussa julki.
– Kun tuodaan esiin erilaisia näkökulmia, arvoja ja tutkimuksia, se auttaa muodostamaan omaa kantaa.
Lue myös: Varpu vältti jopa kasviksia laihtuakseen – "Painon monitorointi yksi syy ylipainon kertymiseen"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Huomenta Suomen löydät MTV Katsomosta!
