Itsestäänselvyytenä pidetty toiminto suojaa stressiltä ja vaikuttaa onnellisuuteen: "Voimakkain tunteiden säätelijä"

1:08
Kaipaatko rentoutta arkeen? Kokeile rentouttavaa "pötköttelyjoogaa"!

Tunteet heijastuvat hengitykseen – ja toisin päin. Onnellisuustutkija Emma Seppälä kertoo, että hengitysharjoitukset voivat antaa vastustuskykyä esimerkiksi stressiä vastaan.

Hengitys on vaistomainen ja automaattinen toiminto, jonka avulla ihminen saa elintärkeää happea. On tavallista, ettei ihminen kiinnitä huomiota hengitykseensä, jos siinä ei ole ongelmia.

Lääkeyhtiö Orionin kyselyn perusteella korona-aika on kuitenkin saanut osan suomalaisista kiinnittämään hengitykseensä enemmän huomiota. Kyselyyn vastanneet kertoivat myös kokeneensa kasvomaskin käytön vaikeuttavan hengitystä.

Ilmiön taustalla vaikuttavat hengitykseen heijastuvat tunteet.

Kun koronasta huolestunut ihminen alkaa kuulostella hengitystään, voi seurauksena olla ikävä kierre. Psykologi Minna Martin kertoi lehdistötilaisuudessa, että tarkkailu ja huolestuminen muuttavat hengitystä samalla tavalla kuin ahdistuminen tai pelästyminen. Hengityksen muuttaminen ruokkii huolta ja saa kiinnittämään hengitykseen entistä enemmän huomiota.

Kasvomaskin käyttö voi tottumattomalla herättää ahdistavan ajatuksen riittämättömästä hapensaannista. Vaikka maski ei aiheuta hapenpuutetta, pelko ja ahdistus voivat johtaa hengitysongelmiin.

Hengitys vaikuttaa hermostoon

Sisäänhengityksen aikana elintoimintoja kiihdyttävä sympaattinen hermosto aktivoituu. Verenpaine, syke ja hengitystiheys nousevat, suorituskyky paranee.   

Uloshengityksen aikana aktiivisena on elimistön toimintoja rauhoittava parasympaattinen hermosto, jonka vaikutuksen ansiosta sydämen syke hidastuu ja hengitystiheys pienenee. Jokainen uloshengitys rauhoittaa elimistöä ja samalla mieltä.

Martin on puhunut uloshengityksen jälkeisestä tyhjästä tilasta. Uloshengityksen jälkeen voi hellittää ja hengähtää, antaa sisäänhengityksen syntyä kuin itsestään. Tauko antaa koko keholle pienen elpymishetken.

Myös amerikkalainen onnellisuustutkija ja psykologian tohtori Emma Seppälä on vakuuttunut oikeanlaisen hengityksen hyödyistä tunteiden säätelyssä ja hyvinvoinnin saavuttamisessa.

– Elämän laatu riippuu mielentilastamme, Emma Seppälä sanoo.

Tukahduttaminen ja järkeily eivät auta tunnekuohuun

Seppälän mukaan suurin osa ihmisistä säätelee tunteitaan tukahduttamalla: esimerkiksi vihaa ei näytetä, vaan se padotaan sisälle. Tutkimuksista kuitenkin tiedetään, että tunteiden tukahduttaminen ei auta ikävään oloon – päinvastoin.

Kun ihminen patoaa tunteitaan, kuten ahdistusta tai vihaa, ne vahvistuvat fysiologisesti. Muutokset näkyvät esimerkiksi sydämen sykkeen kohoamisena ja aivojen tunnekeskusten aktivoitumisena.

– Se ei ole toimiva tekniikka, mutta sen on tekniikka, jota suurin osa ihmisistä käyttää, Seppälä sanoo.

Myöskään järkeily ei auta tunnekuohun keskellä. Voimakkaat tunteet herättävät elimistössä "taistele tai pakene" -reaktion, jolloin ihmisen pääsy stressiä ja tunteita säätelevään aivokuoren etuosaan estyy, Seppälä kertoo. Tällöin ihminen ei pysty ajattelemaan rationaalisesti ja rauhoittamaan itseään.

Hengittäminen rauhoittaa – vältä yleinen virhe

Tukahduttamis- ja järkeilytekniikoiden sijaan Seppälä suosittelee rauhoittavaksi metodiksi hengittämistä.

– Hengitys on voimakkain tunteiden säätelijä. Hengittämällä voi rauhoittaa sykkeen minuuteissa.

Seppälä kertoo, että jokaiselle tunteelle on oma hengitystapansa. Ahdistuneena ja vihastuneena hengitämme pinnallisesti ja nopeasti, iloisena ja rentoutuneena hengitys on syvää ja rauhallista. Tutkimuksissa on havaittu, että hengitysharjoituksilla pystytään paitsi säätelemään tunteita ja mielialaa, myös herättämään niitä.

Hengitämmekö siis väärin? Seppälän mukaan yleisin virhe, jonka ihmiset hengityksensä kanssa tekevät, on se, ettei keuhkojen koko kapasiteettia käytetä. Moni hengittää pinnallisesti, jolloin ilmavirta tuntuu vain rinnassa. Kunnon hengitys tuntuu vatsassa asti.

Syvän hengityksen vaikutusta voit testata vaikka heti: laita vain silmät kiinni, vedä syvään henkeä, pidätä hetki ja hengitä rauhallisesti ulos.

Hengitysharjoitusten rauhoittava vaikutus näkyy pitkään – viikon harjoittelu voi vaikuttaa jopa useita kuukausia. Fysiologiaan ja hermostoon vaikuttava hengitys voi Seppälän mukaan antaa vastustuskykyä stressille. Ja kaikki mikä hillitsee stressiä, edistää terveyttä.

Tiedätkö, mitä stressillä oikeasti tarkoitetaan? Katso asiantuntijan selitys videolta.

5:21

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja