Tunteet heijastuvat hengitykseen – ja toisin päin. Onnellisuustutkija Emma Seppälä kertoo, että hengitysharjoitukset voivat antaa vastustuskykyä esimerkiksi stressiä vastaan.
Hengitys on vaistomainen ja automaattinen toiminto, jonka avulla ihminen saa elintärkeää happea. On tavallista, ettei ihminen kiinnitä huomiota hengitykseensä, jos siinä ei ole ongelmia.
Lääkeyhtiö Orionin kyselyn perusteella korona-aika on kuitenkin saanut osan suomalaisista kiinnittämään hengitykseensä enemmän huomiota. Kyselyyn vastanneet kertoivat myös kokeneensa kasvomaskin käytön vaikeuttavan hengitystä.
Ilmiön taustalla vaikuttavat hengitykseen heijastuvat tunteet.
Kun koronasta huolestunut ihminen alkaa kuulostella hengitystään, voi seurauksena olla ikävä kierre. Psykologi Minna Martin kertoi lehdistötilaisuudessa, että tarkkailu ja huolestuminen muuttavat hengitystä samalla tavalla kuin ahdistuminen tai pelästyminen. Hengityksen muuttaminen ruokkii huolta ja saa kiinnittämään hengitykseen entistä enemmän huomiota.
Kasvomaskin käyttö voi tottumattomalla herättää ahdistavan ajatuksen riittämättömästä hapensaannista. Vaikka maski ei aiheuta hapenpuutetta, pelko ja ahdistus voivat johtaa hengitysongelmiin.
