Hyvinvointialueiden edunvalvontayhtiön johtajan mukaan THL:n olisi pitänyt olla tarkempi työssään.
Hyvinvointialueiden henkilöstön ja työntekijöiden edunvalvontayhtiön Hyvil Oy:n toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi kertoo tunnistavansa ongelmat, jotka liittyvät diagnoositietojen keräämiseen ja toimittamiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n pääjohtaja Mika Salminen kritisoi hyvinvointialueita puutteellisista tiedoista MTV Uutisten lauantaisessa Uutisextrassa.
– Ehkä alueet olivat aliarvioineet sen, miten tärkeää on, että heidän tuottamansa tiedot ovat ajantasaisia, laadukkaita ja kattavia. Nyt kun joillekin on valjennut, että ihan kaikki tieto ei ole kulkenut, on ehkä helpompaa löytää siitä mallista vikaa kuin siitä, ettei tieto ole kulkenut.
THL:n Mika Salmiselta kritiikkiä hyvinvointialueille: "Ei mene niin kuin Strömsössä"
Korkiakoski-Västin mukaan haasteita on ollut myös THL:n päässä tietojen hyödyntämisessä ja analysoimisessa.
– Olisimme toivoneet vähän analyyttisempaa arviointia tiedon laadusta ja erityisesti siitä, ovatko tiedot keskenään vertailukelpoisia.
"Tietyt ovat parempia kuin toiset"
Ongelmat tietojen laadussa johtuvat Korkiakoski-Västin mukaan siitä, että hyvinvointialueiden lukuisat järjestelmät tuottavat tietoja eri tavalla.
Miltei kaikki alueet joutuivat hänen mukaansa yhteensovittamaan useita eri potilastietojärjestelmiä tai ottamaan käyttöön kokonaan uusia.
– Ei ole mikään ihme, että siinä vaiheessa, kun otetaan isoja uusia järjestelmiä käyttöön tai ne yhteensovitetaan, syntyy myös ongelmia tiedon toimittamisessa.
Tietoja analysoitaessa löytyy suuriakin eroja.
– Kun katsotaan eroja hyvinvointialueiden kesken, havaitaan selkeästi se, että tietynmerkkiset tietojärjestelmät tuottavat ehkä herkemmin, paremmin ja laajemmin tietoa kuin toiset.
Erot ovat kuitenkin hänen mukaansa kapenemassa.
Tietojen laatuun vaikuttaa hänen mukaansa myös se, että THL on alun perin pyytänyt hyvinvointialueilta tietoja eri tarkoitukseen kuin niitä on lopulta käytetty rahoituksesta päättämisessä.
– Koko tämä tietopohja on kerätty ihan toisenlaista tarvetta varten kuin rahoitusjärjestelmää varten. Se on ehkä nyt tässä yksi sellainen perusprobleema.
Korkiakoski-Västi toteaa, ettei tilanteessa kannata lähteä etsimään syyllisiä niin THL:stä tai hyvinvointialueiltakaan. Yhteiseen ongelmaan on nyt havahduttu, ja sitä ryhdytään korjaamaan.
– Luulen, että ihan alusta asti, kun hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää luotiin, ehkä suhtauduimme vähän liian optimistisesti tietopohjaan.
"Läpinäkyvämpi, yksinkertaisempi ja oikeudenmukaisempi malli"
Korkiakoski-Västin mukaan koko hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmän tulevaisuus on tällä hetkellä kiinni tietojen oikeellisuudesta.
Rahoitusjärjestelmässä hyvinvointialueiden rahoitus määritetään tarveperusteisesti raportoitujen diagnoositietojen pohjalta. Hyvinvointialueet keräävät tiedot ja toimittavat ne THL:lle.
– Tietopohja pitäisi saada hieman nykyistä yksinkertaisemmaksi, jolloin myös virheriskit tietojen toimittamisessa vähenevät.
Hallitus on tekemässä hyvinvointialueiden rahoitusmalliin muutoksia ja myös kaikkien eduskuntapuolueiden parlamentaarinen ryhmä pohtii asiaa.
Muun muassa Talouspolitiikan arviointineuvosto on ehdottanut rahoitusmallin yksinkertaistamista niin, että diagnoositietojen sijaan ryhdyttäisiin käyttämään vain demografisia ja sosioekonomisia mittareita kuten ikärakennetta ja työttömyysastetta.
Korkiakoski-Västistä rahoituksen pitää perustua jatkossakin ensisijaisesti tarvelähtöisyyteen, mutta siinä tulisi ottaa huomioon myös alueellinen väestö.
– Nyt tarvittaisiin läpinäkyvämpi, yksinkertaisempi malli, jossa olisi käytössä lukumääräisesti vähemmän diagnooseja, ja sen lisäksi hyödynnettäisiin erilaisia demografiaan, eli väestön tilaan liittyviä kriteereitä.
Hänen mukaansa rahoitusjärjestelmä vaatii tällä hetkellä laajaa remonttia, jotta se kohtelee oikeudenmukaisesti eri hyvinvointialueita.
– Nykyinen diagnoosipohjainen rakenne ei huomioi riittävällä tavalla esimerkiksi sosiaalihuollon kustannuseroja, ja sosiaalihuollon kustannukset ovat tällä hetkellä kasvava kenttä sote-maailmassa.