Ihmisillä on monia harhakäsityksiä ja vääriä olettamuksia mielen ja aivojen toimintamekanismeista.
Ihmiset ovat nykypäivänä äärimmäisen kiinnostuneita hyvinvoinnista, mielenterveydestä ja itsensä kehittämisestä. Erilaiset psykologiset ilmiöt kiinnostavat, ja moni toivoo saavansa siitä apua hyvinvointiinsa tai vaikkapa lasten kasvatukseen.
Kyseisten teemojen ympärillä liikkuu paljon myyttejä ja suoranaisia harhakäsityksiä.
Huomenta Suomen aamussa vieraillut psykologi ja tietokirjailija Minna Miao on kirjoittanut aiheesta tietokirjan Harhakäsitykset mielestä – Vältä väärän psykologisen tiedon ansa (Tuuma, 2025).
Joskus on uskottu, että ihmisen vasen aivopuolisko ohjaa rationaalista ja loogista ajattelua, kun taas oikea aivopuolisko ohjaa luovuutta. Onko myytissä perää? Katso haastattelu kokonaisuudessaan yltä.
Lue myös: Voiko jännittämisestä oppia pois? Nykyaika suosii ekstroverttejä
Vihanhallintaa salirääkillä ja keskustelupalstoilla
Yksi myytti liittyy vihan purkamiseen. Vihaa on perinteisesti Suomessa purettu esimerkiksi halkoja hakkaamalla ja juoksulenkeillä.
– Minua erityisesti kiehtoo vihan purkamiseen liittyvä myytti. Usein arjessa ajattelemme, että viha on tunne, joka kannattaa purkaa fyysisen aktiivisuuden kautta, Miao kertoo.
Vihan purkaminen on valjastettu jopa liiketoiminnaksi, kun on perustettu erityisiä vihanpurkamishuoneita, joissa ihminen voi maksua vastaan purkaa patoumia rikkomalla tavaroita.
Lue myös: Pettymys voi viedä ihmisen raiteiltaan: "Hirveän ankara tunne, ihan fyysinen kokemus"
– 50 viime vuoden ajalta on aika kattavaa tutkimusnäyttöä siitä, että fyysinen aktiivisuus ei siinä vihan purkamisessa toimi. Pitkällä aikavälillä se saattaa jopa lisätä aggressiota, Miao paljastaa.
Hän suosittelee purkamaan vihaa mieluummin sykettä laskevilla aktiviteeteilla, kuten luonnossa liikkumisella tai joogalla. Myös tunnetaitoja kannattaa kehittää.
– Moni meistä tunnistaa sen, että se tuntuu hetkellisesti todella hyvältä, kun sitä vihaa yrittää purkaa siellä juoksulenkillä. Sekoitamme sen hetkellisen huojennuksen, että se auttaisi pidemmällä aikavälillä siihen vihaan, Miao kertoo.
Juoksulenkki voi siis hetkellisesti muuttaa oloa, mutta vihan juurisyy ei purkaudu.
– Saman ilmiön näemme netin keskustelupalstoilla, joissa ihminen käy vihaansa purkamassa. Ei se todennäköisesti kuitenkaan vähennä sitä todennäköisyyttä, etteikö hän menisi sinne uudestaan mäyhyämään. Todennäköisesti hän jää sinne kiukuttelemaan asiaansa ja yhtä todennäköisesti kiukuttaa vielä sen jälkeenkin, Miao harmittelee.
Lue myös: Millaiset ihmiset netissä möykkäävät? Some ei viritä aivoja empatiaan: "Helpompi matalalla kynnyksellä laukoa"
Keittiöpsykologiaa
Yksi Miaon murtama myytti on puolestaan keittiöpsykologia. Keittiöpsykologialla tarkoitetaan arkipsykologiaa. Se viittaa arkiajatteluun ja arkikäsityksiin, joita käytetään ihmisen ajatusten ja käyttäytymisen selittämiseen, usein ilman tieteellistä pohjaa.
Miao uskoo, että kaikki ihmiset ovat enemmän tai vähemmän keittiöpsykologeja. On luonnollista, että ihminen seuraa jatkuvasti omia tuntemuksiaan, sekä ympäristöään ja tekee siitä erilaisia johtopäätöksiä.
– Ongelma tulee siitä, että arkipsykologinen päättely ei johda samankaltaiseen lopputulokseen kuin järjestelmällinen tutkimus päätyisi, Miao kertoo.
Lue myös: Keskittymisen asiantuntija varoittaa pahasta tavasta
Yksi keittiöpsykologiassa ehkä hiukan väärin arvioitu myytti on sokerihumala. Esimerkiksi syntymäpäiväkutsuilla herkkuja suihinsa ahtaneet lapset käyttäytyvät levottomasti ja käytös pistetään sokerihumalan piikkiin.
– Se on sitä arkipsykologiaa, että yhdistämme kaksi asiaa toisiinsa. Sokeri on se syy, ja keskittymisongelma tai levottomuus on se seuraus, Miao paljastaa.
Hänen mukaansa sokerihumala ei välttämättä ole syypää. Todellisuudessa lapsi voi olla siinä kohtaa päivää jo väsynyt tai syntymäpäiväkutsut ovat niin jännittävä arjesta poikkeava tilanne, joka saa lapsen käyttäytymään rauhattomasti.
Katso yllä olevalta videolta, mitä mielen myyttejä psykologi ja tietokirjailija Minna Miao mursi Huomenta Suomen haastattelussa.