Lähdetkö vihaisena lenkille tai halkoja hakkaamaan? Ei ehkä kannattaisi, sanoo psykologi

– Minua erityisesti kiehtoo vihan purkamiseen liittyvä myytti. Usein arjessa ajattelemme, että viha on tunne, joka kannattaa purkaa fyysisen aktiivisuuden kautta, Miao kertoo.

Vihan purkaminen on valjastettu jopa liiketoiminnaksi, kun on perustettu erityisiä vihanpurkamishuoneita, joissa ihminen voi maksua vastaan purkaa patoumia rikkomalla tavaroita.

Lue myös: Pettymys voi viedä ihmisen raiteiltaan: "Hirveän ankara tunne, ihan fyysinen kokemus"

– 50 viime vuoden ajalta on aika kattavaa tutkimusnäyttöä siitä, että fyysinen aktiivisuus ei siinä vihan purkamisessa toimi. Pitkällä aikavälillä se saattaa jopa lisätä aggressiota, Miao paljastaa.

Hän suosittelee purkamaan vihaa mieluummin sykettä laskevilla aktiviteeteilla, kuten luonnossa liikkumisella tai joogalla. Myös tunnetaitoja kannattaa kehittää. 

– Moni meistä tunnistaa sen, että se tuntuu hetkellisesti todella hyvältä, kun sitä vihaa yrittää purkaa siellä juoksulenkillä. Sekoitamme sen hetkellisen huojennuksen, että se auttaisi pidemmällä aikavälillä siihen vihaan, Miao kertoo.

Juoksulenkki voi siis hetkellisesti muuttaa oloa, mutta vihan juurisyy ei purkaudu.

– Saman ilmiön näemme netin keskustelupalstoilla, joissa ihminen käy vihaansa purkamassa. Ei se todennäköisesti kuitenkaan vähennä sitä todennäköisyyttä, etteikö hän menisi sinne uudestaan mäyhyämään. Todennäköisesti hän jää sinne kiukuttelemaan asiaansa ja yhtä todennäköisesti kiukuttaa vielä sen jälkeenkin, Miao harmittelee.

Lue myös: Millaiset ihmiset netissä möykkäävät? Some ei viritä aivoja empatiaan: "Helpompi matalalla kynnyksellä laukoa"

Keittiöpsykologiaa

Yksi Miaon murtama myytti on puolestaan keittiöpsykologia. Keittiöpsykologialla tarkoitetaan arkipsykologiaa. Se viittaa arkiajatteluun ja arkikäsityksiin, joita käytetään ihmisen ajatusten ja käyttäytymisen selittämiseen, usein ilman tieteellistä pohjaa.

Miao uskoo, että kaikki ihmiset ovat enemmän tai vähemmän keittiöpsykologeja. On luonnollista, että ihminen seuraa jatkuvasti omia tuntemuksiaan, sekä ympäristöään ja tekee siitä erilaisia johtopäätöksiä. 

– Ongelma tulee siitä, että arkipsykologinen päättely ei johda samankaltaiseen lopputulokseen kuin järjestelmällinen tutkimus päätyisi, Miao kertoo.

Lue myös: Keskittymisen asiantuntija varoittaa pahasta tavasta

Yksi keittiöpsykologiassa ehkä hiukan väärin arvioitu myytti on sokerihumala. Esimerkiksi syntymäpäiväkutsuilla herkkuja suihinsa ahtaneet lapset käyttäytyvät levottomasti ja käytös pistetään sokerihumalan piikkiin. 

– Se on sitä arkipsykologiaa, että yhdistämme kaksi asiaa toisiinsa. Sokeri on se syy, ja keskittymisongelma tai levottomuus on se seuraus, Miao paljastaa.

Hänen mukaansa sokerihumala ei välttämättä ole syypää. Todellisuudessa lapsi voi olla siinä kohtaa päivää jo väsynyt tai syntymäpäiväkutsut ovat niin jännittävä arjesta poikkeava tilanne, joka saa lapsen käyttäytymään rauhattomasti. 

Katso yllä olevalta videolta, mitä mielen myyttejä psykologi ja tietokirjailija Minna Miao mursi Huomenta Suomen haastattelussa. 

Lue myös: 

Muistot ovat oiva työkalu minuuden etsimisessä, mutta vain tiettyyn rajaan asti

Masennus ei lamauta kaikkia – tällainen on korkean toimintakyvyn masennus

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

• 17:08
  Uusivuosi

  Ilotulitteista aiheutunut muutamia silmävammoja uutenavuotena
• 14:04
  Sydänterveys

  Kuinka vaarallinen flunssa tai influenssa on sydänsairaalle?
• 06:53
  Painonhallinta

  Julkkisten ruokavaliovalmennukset ravitsemusterapeutin syynissä – voiko lupauksiin luottaa?
• Eilen06:52
  Alkoholi

  Näin voi käydä, jos juot alkoholia pakkasella
• ti07:14
  Sosiaalinen media

  Aloita vuosi paremmilla sisällöillä – näin nollaat somekanaviesi algoritmit
• Lataa lisää