Häkkänen Brysselissä: Länsi ei pysty vastaamaan Venäjän ja sen liittolaisten ammustuotantoon

Häkkänen sanoo, että Venäjä ja sen jotkut tukijamaat ovat saattaneet teollisen tuotantonsa sotatalouden tilaan.

– Ja taas länsimaat ovat enemmänkin rauhanajan teollisen tuotannon tilassa, jossa on jonkin verran nostettu toimintakykyä ja kapasiteettia.

Häkkäsen mukaan Yhdysvalloissa ja Euroopassa on isona poliittisena kysymyksenä, pitäisikö koko henkinen asento muuttaa. Vastaus tähän kysymykseen määrittää lopulta teollisen tuotannon tavoitetason Euroopassa, hän sanoo.

Häkkänen arvioi kuitenkin, että joka tapauksessa tuotannon taso tulee kasvamaan tämän ja seuraavan vuoden aikana merkittävästi. Hänen mukaansa silläkin kyetään jo vastaamaan Venäjän kasvaneeseen ammustuotantomäärään.

– Onko se täysin riittävää, jää nähtäväksi.

Kuinka eurooppalaista?

Euroopassa hankitaan tällä hetkellä paljon puolustusmateriaalia maanosan ulkopuolelta. 

Yksi keskeinen kysymys puolustushankinnoissa on ollut koko ajan myös se, pitäisikö Ukrainaa tukea mahdollisimman pikaisesti Euroopan ulkopuolisten ostojen avulla vai pyrkiä saamaan tilauksilla ylös eurooppalaista puolustusteollisuutta.

Jälkimmäinen voisi tarkoittaa hitauden lisäksi mahdollisesti joissain tapauksessa myös heikompaa laatua tai huonompia suorituskykyjä. Esimerkiksi Ranska on kuitenkin koko ajan tarkastellut Ukrainan tukemista myös teollisuuspoliittisesti.

Häkkänen kuvaa tilannetta muna vai kana -tyyppiseksi asetelmaksi. Suomalaista mallia asiassa hänen mukaansa haetaan.

– Meillehän tärkeää on se, että sillä pitää saada tuloksia. Että ei riitä, että käytetään rahaa ja on teollisuutta.

Suomalaiset sotatarvikkeet käyvät nyt kaupaksi – MTV vieraili Patrian tehtaalla Latviassa. Katso videolta lisää!

Onko Ukrainan käsi sidottu?

Puolustusministerien kokouksessa kuultiin epävirallisesti myös Naton pääsihteeriä Jens Stoltenbergia ja Ukrainan puolustusministeriä Rustem Umerovia. Stoltenberg on viime päivinä viritellyt keskustelua siitä, pitäisikö kaikkien Ukrainan aseistajien lahjoituksilla voida puolustautua myös tekemällä iskuja Venäjän puolelle.

Stoltenberg katsoo, että Ukrainalle asetetut rajoitteet sitovat maalta puolustustaistelussa "toisen käden". Hänen mukaansa olisi aika harkita rajoitusten poistamista.

Myös osa EU-maiden puolustusministereistä liputti ajatuksen puolesta, kun he saapuivat kokoukseen.

Muun muassa Hollannin Kajsa Ollongren totesi, että hän ei ole koskaan poissulkenut Ukrainan mahdollisuutta puolustaa itseään myös Venäjän rajojen sisällä ja toivoi muidenkin toimivan samoin. 

Myös Latvian Andris Spruts, Viron Hanno Pevkur ja Ruotsin Pål Jonson katsoivat, että Ukrainalla on täysi oikeus puolustautua Venäjää vastaan myös omien rajalinjojensa ulkopuolella.

Häkkäsen mukaan tätä keskustelua ei ole tarvinnut käydä Suomessa, joka ei ole antanut Ukrainalle pitkän kantaman aseistusta. Rajoituksia käytölle Suomi ei ole siis asettanut.

– Mitä tulee sitten näiden muutaman suuremman maan rajoituksiin, niin se on ihan selvä, että he joutuvat tällä hetkellä kriittisesti arvioimaan näitä rajoituksia.

Häkkänen totesi asian nousevan koko ajan esille Ukrainan asevoimien, maan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja ukrainalaisten ministerien suulla. Poliittinen paine muutokseen kasvaa, hän arvioi.

Lue myös: EU:n Borrell yhtyy Stoltenbergin näkemykseen: Ukrainan pitää voida käyttää länsiaseita iskuihin Venäjälle