Suomessa tehdään kahdenlaisia elvytyskieltoja. Lääkärit tekevät elvytyskieltoja lääketieteellisin perustein, minkä lisäksi potilaat voivat kirjata elvytyskiellon omaan hoitotahtoonsa.
Valviraan saapuneiden kanteluiden perusteella potilaat tai heidän omaisensa eivät aina ymmärrä lääkärin tekemän elvytyskiellon ja hoitotahtoon merkityn elvytyskiellon eroa, kertoo Valviran ylilääkäri Valpuri Taulasalo.
– Osalle potilaista ei ole ollut selvää, että lääkärin tekemä elvytyskieltopäätös vaatii potilaan informoinnin, mutta ei hänen suostumustaan. Lääkärin tekemää elvytyskieltoa ei myöskään voida perua potilaan itsensä tai hänen omaistensa toiveesta. Potilaalle ei voida antaa lääketieteellisesti perusteetonta hoitoa, Taulasalo sanoo.
Taulasalon mukaan Valviraan saapuneiden kanteluiden perusteella toinen elvytyskieltoihin liittyvä väärinkäsitys koskee päätöksen sisältöä. Jotkut luulevat, että potilas voi jäädä elvytyskiellon takia ilman tarvitsemaansa hoitoa. Todellisuudessa päätös elvyttämättä jättämisestä voidaan tehdä ainoastaan silloin, kun elvytyksestä ei ole potilaalle hyötyä tai se aiheuttaa hänelle enemmän kärsimystä kuin hyötyä.
Hoidon rajauksia tehdään portaittain
Elvytyskiellolla rajataan pois hyvin pieni osa kaikesta hoidosta. Potilaalle, jolle tehdään elvytyskielto ilman muiden hoitojen poisrajaamista, voidaan kiellosta huolimatta antaa monenlaista hoitoa.
Esimerkiksi tehohoidossa hoidon rajauksia tehdään potilaan voinnin mukaan portaittain: ei elvytetä, ei hengityskonehoitoa, ei munuaisten korvaushoitoa, ja niin edelleen, kertoo Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osaston ylilääkäri ja Suomen Tehohoitoyhdistyksen puheenjohtaja .