Uusi kysely piirtää surullista kuvaa itsehoitolääkkeiden käytöstä Suomessa. Sen sijaan, että luottaisi internetin, tuttavien tai mainostajien tyrkyttämiin neuvoihin, kannattaa apua pyytää apteekin henkilökunnalta.
Kipugeeliä rintakipuun, ripulilääkettä ummetukseen, jalkasienivoidetta psoriasikseen, kipulääkettä sisältävää kuumajuomaa virkistäväksi teeksi, allergialääkettä uniongelmiin, hiivalääkettä virtsatietulehdukseen.
Esimerkit eivät ole tuulesta temmattuja urbaanilegendoja vaan tosielämän "läheltä piti" -valintoja. Tuoreen kyselyn perusteella suomalaisten itsehoitolääkkeiden käytössä on selvästi parantamisen varaa.
Syyskuussa tehtyyn itsehoitokyselyyn vastasi yli 300 avoapteekeissa työskentelevää farmaseuttia, proviisoria ja apteekkaria. Vastaajista 81 prosenttia kertoi törmäävänsä viikoittain tilanteisiin, joissa asiakas on ostamassa aivan väärää tuotetta vaivaansa.
Mitä harhaluuloja suomalaisilla on terveysvaivojen hoidosta? Katso keskustelu yllä olevalta videolta!
Tyypilliset mokat itsehoitolääkkeiden kanssa
Eniten epätarkoituksenmukaista käyttöä havaitaan nenäsuihkeiden, kipu- ja kuumelääkkeiden sekä yskänlääkkeiden kohdalla.
Nenäsuihkeilla on tarkoitus hoitaa tilapäisesti tukkoista nenää, mutta moni käyttää niitä jatkuvasti. Suihkeita käytetään virheellisesti myös allergiaoireiden ja kuivan tai karstaisen nenän hoitoon.
Kipu- ja kuumelääkkeiden kohdalla ongelmia aiheuttaa niiden päällekkäinen käyttö, kun joka vaivaan halutaan oma lääkkeensä. Tämä ei ole vaaratonta, sillä esimerkiksi ibuprofeenin ja aspiriinin samanaikainen käyttö altistaa ruoansulatuskanavan vaurioille. Lukuisten valmisteiden käyttö ei ole ongelmatonta, vaikka vaikuttava aine olisi sama. Esimerkiksi parasetamolin kohdalla tämä altistaa vaaralliselle yliannostukselle.
Asiakkailla on tyypillisesti myös vaikeuksia vertailla kahta eri vaikuttavaa ainetta sisältävien lääkkeiden vahvuuksia. Parasetamolia pidetään usein ibuprofeenia tehokkaampana yksinkertaisesti siitä syystä, että sen vahvuus on itsehoitovalmisteissa suurempi.
Myös yksiköt menevät helposti sekaisin: mitä isompi numero paketin kyljessä, sitä parempana sitä pidetään. Gramman vahvuisten valmisteen ajatellaan olevan miedompi kuin 500 milligramman vahvuisen, vaikka oikeasti asia on päinvastoin.
Lue myös: Älä ikinä hoida krapulaa näin! Vaarana maksavaurio
Apua ei rohjeta kysyä apteekista
Miksi suomalaiset eivät sitten osaa käyttää itsehoitolääkkeitä oikein? Apteekkariliiton kyselyyn tulleiden avoimien vastausten perusteella virheellistä tietoa saatiin etenkin internetistä, tuttavilta ja houkuttelevista mainoksista.
Terveytensä kannattaa kuitenkin mieluummin luottaa asiantuntijoiden käsiin. Asiakkaiden neuvonta itsehoitolääkkeiden käytössä on tärkeä osa farmaseuttista työtä.
Kyselyyn vastanneista noin puolet arvioi, että 40–60 prosenttia itsehoitoasiakkaista tarvitsee apua lääkkeen valinnassa. Oma-aloitteisesti neuvoa kysyy huomattavasti pienempi osa, arvion mukaan vain 20–40 prosenttia itsehoitoasiakkaista.
Moni pitää itsehoitolääkkeitä turvallisina eikä niiden käyttöohjeita noudateta yhtä tarkasti kuin reseptilääkkeiden. Itsehoitolääkkeet ovat kuitenkin turvallisia vain oikein käytettyinä. Esimerkiksi liian iso annos parasetamolia voi aiheuttaa hengenvaarallisen maksavaurion. Tulehduskipulääkkeiden käyttöön voi puolestaan liittyä ruoansulatuskanavan verenvuotoa tai vakavia sydän- ja verenkiertotapahtumia.
Lue myös: Takavuosien "sydänlääkettä" ei enää suositella: Yleinen tulehduskipulääke päivittäin otettuna ei sovikaan sydänkohtauksen ehkäisyyn
Yhden lääkepakkauksen pitäisi riittää
Valtaosa kyselyyn vastanneista apteekkihenkilökunnan edustajista kertoi ohjaavansa asiakkaan lääkärin vastaanotolle viikoittain, lähes viidennes päivittäin. Tavallisin syy käännytykseen oli oire tai sairaus, joka ei ole hoidettavissa itsehoitolääkkeillä. Myös epäselvä oire on syy käydä lääkärin tutkimuksissa.
Yksi tyypillinen tilanne oli myös itsehoitolääkkeen liian pitkä käyttö. Osa jatkaa itsehoitolääkkeen käyttöä kauan, vaikka hoito ei tuota tulosta. Nyrkkisääntönä voi pitää, että jos yksi itsehoitolääkepakkaus ei riitä, on syytä käydä lääkärin vastaanotolla.
Vaivoihin voi saada apua myös lääkkeettömistä hoitomuodoista. Eniten asiakkaille kyselyn mukaan suositellaan kylmä- ja kuumahoitoja lihasvaivoihin, nenähuuhtelukannun käyttöä, lääkkeettömiä ihovoiteita, liikuntaa sekä ruokavalio-ohjeistusta.
Lue myös: 5 elämäntapaa, jotka antavat jopa kymmenen tervettä lisävuotta – kuinka montaa noudatat?
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
0:50
Lähteet: Suomen Apteekkariliitto, Terveyskylä, Fimea