Suomen talousnäkymät ovat vähintään seuraavien parin kuukauden aikana kehnoja. Taantuma on päällä, monet yritykset lomauttavat tai jopa irtisanovat henkilöstöään. Lisäksi hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset kurittavat vähävaraisia. Ennusteet lupaavat kuitenkin myös hyvää vuodelle 2024, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Lue myös: Reilut 70 prosenttia kuluttajista arvioi, että Suomen taloustilanne on nyt huonompi kuin vuosi sitten – EK iloitsee
Hallitus päättää sopeutuksista
Suomen on sinniteltävä vähintään ensi vuoden alku talouskurimuksessa. Talous on hiljentynyt taantumaan, joka osaltaan pakottaa hallituksen tekemään uusia säästöpäätöksiä keväällä.
Sosiaaliturvan leikkausten päälle voi tulla veronkorotuksia tai uusia menoleikkauksia.
Valtion velkaantumisen taittamiseen ei toistaiseksi päätetyt keinot riitä. Hallituksen kuuden miljardin sopeutustoimia pitää jatkaa vielä yli miljardin euron edestä.
Samaan aikaan työmarkkinoilla avoimien työpaikkojen määrä tuskin kasvaa, kun korkeat korot hillitsevät talouden kasvua, investointeja ja sitä kautta yritysten toimeliaisuutta.
Lue myös: Tämä kaikki tapahtui vuonna 2023 – muistatko nämä uutiset?
Verotulot kasvavat valtiovarainministeriön ennusteen mukaan korkeintaan ”aneemisesti”.
Ankea taloustilanne hiostaa hallitusta, sillä säästöjen tai verojen korotukset ovat kaikille epämieluisia päätöksiä.
Hallitukselle luo painetta lisäksi se, että monen vähävaraisen tilanne vaikeutuu ensi vuonna. Oppositio pitää vähävaraisten asemaa varmasti esillä myös 2024.
Kotitalouksien ostovoima kasvaa,
vähävaraisilla vaikeata
Veronmaksajain keskusliitto kertoo, että tänä vuonna palkan ostovoima oli alimmillaan 15 vuoteen. Vuonna 2024 palkan ostovoima kääntyy kasvuun, kun palkkaverotus kevenee ja reaalipalkat nousevat inflaation hiipuessa.
– Palkkaverotuksen keveneminen ja reaalipalkkojen nousu kohentavat keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoimaa yhteensä 2,3 prosenttia vuonna 2024, Veronmaksajain keskusliitto sanoo.
Näillä näkymin esimerkiksi noin 3 800 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan ostovoima kohentuu 750 eurolla ensi vuoden aikana.
Lue lisää: VM synkensi kasvuennustettaan ensi vuodelle – työttömyysaste nousee 7,5 prosenttiin: Käänne luvassa vuonna 2025
Sosiaaliturvan leikkaukset sen sijaan laskevat monen etuuksia tarvitsevan tuloja. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö Soste ry on hyvin huolissaan pienituloisten pärjäämisestä.
– Sosten laskelmien mukaan pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 68 000 henkilöllä, joista noin 16 700 on lapsia. Ankarimmin leikkaukset kohdistuvat ikäryhmistä nuoriin.
Soste pitää kyseenalaisena sitä, toimivatko kaikki sosiaaliturvan leikkaukset työllisyystoimina, koska työttömyyden taustalla voi olla monia eri syitä.
– Leikkauksia on myös perusteltu sillä, että ne vahvistavat työllisyyttä. Hallituksen arvioimiin työllisyysvaikutuksiin liittyy THL:n mukaan huomattavaa epävarmuutta. Työllistyminen ei ole kiinni pelkästään omasta motivaatiosta työn vastaanottamiseen, vaan siihen vaikuttavat useat tekijät, kuten vammasta tai terveyshaasteista johtuvat työkyvyn puutteet, matala koulutustaso tai eri syistä johtuva syrjintä työmarkkinoilla, Soste sekä monet muut järjestöt tiedottivat joulukuussa.
Tuleeko yleislakko?
Alkuvuoteen on odotettavissa lisäksi jonkin verran lakkoilua, kun SAK ja mahdollisesti myös STTK ja Akava työtaistelevat hallituksen työmarkkinauudistuksia vastaan.
On mahdollista, että Suomessa nähdään jopa yleislakko, jos suuri osa ammattiliitoista järjestää poliittisen lakon samaan aikaan.
Lue lisäksi: Purra: Suomelle tiedossa tiukkaa talouskuria – "Ei ole varaa näyttää muille nenäänsä"
Toistaiseksi ainoastaan SAK:n liitot ovat olleet poliittisessa lakossa, mutta myös STTK ja Akava ovat nostaneet valmiuttaan niihin.
Mitä pidempään lakkoilu kestää, sitä suuremmat taloudelliset vaikutukset sillä on.
EKP:n korkopäätös ratkaisee paljon
Suomen taloudelle on lyhyellä aikavälillä ratkaisevaa, kuinka nopeasti ja paljon korot laskevat.
Rakennusala on suurissa vaikeuksissa, kun uusia kohteita ei aloiteta kalliin lainarahan takia ja asuntomarkkinoilla kauppa ei käy ja asuntojen hinnat ovat laskeneet.
Rakennusalan vaikeudet heijastuvat myös muille aloille.
Lue myös: Bensa kallistumassa yli 15 senttiä litralta – MTV:n tiedot: Hallitus etsii ratkaisuja
Euroopan keskuspankin odotetaan aloittavan ohjauskorkojen laskun joko loppukeväällä tai kesällä. Ajoituksen ratkaisee kuitenkin se, onko inflaatio eli hintojen nousu varmasti rauhoittumassa ja kuinka suurissa talousvaikeuksissa euroalueen maat ovat.
Toistaiseksi EKP on viestittänyt, että korkojen laskemisesta ei ole edes keskusteltu, ja nyt korot pidetään nykyisellä tasolla jonkin aikaa.
Suomen ja monen muun euroalueen maan näkökulmasta ohjauskorkoja olisi hyvä laskea mahdollisimman nopeasti.
Korkotasolla on vaikutusta myös valtion miljardiluokan korkomenoihin. Alhaisemmat korot laskevat valtion menoja jonkin verran.
Helsingin pörssi nousuun?
Helsingin pörssin kurssikäyrät ovat olleet surkeita monien muiden maiden pörsseihin verrattuna.
Osaltaan tämä johtuu siitä, että Helsingin pörssin monet suuret yhtiöt ovat teollisuusyhtiöitä, joiden pärjääminen on vahvasti sidoksissa talouden suhdanteisiin.
Suomesta puuttuvat lisäksi sellaiset teknologiajätit, jotka ovat hyötyneet viime aikojen tekoälyhuumasta.
Syksyn aikana myös Helsingin pörssin yleisindeksi on ollut nousussa, mutta kovempi ralli ylöspäin odottaa todennäköisesti varmuutta korkojen laskusta ja näkymää talouden vilkastumisesta.
Jos ikäviä yllätyksiä ei tule, myös Helsingissä saatetaan vuoden 2024 aikana nähdä reipasta nousua pörssikursseissa.
Edellytyksenä on tosin se, että yhtiöt raportoivat parantuneista tuloksista ensi vuoden aikana.