Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan EU:n linjaukset edellyttävät Suomelta tiukkaa talouskuria tulevaisuudessa.
Ministerit saavuttivat kokouksessa sovun EU:n finanssipoliittisten sääntöjen muuttamisesta, tiedottaa valtiovarainministeriö.
Purra edusti Suomea EU:n valtiovarainministerien epävirallisessa videokokouksessa keskiviikkona 20. joulukuuta.
Purra kertoi valtiovarainministerien kokouksen tuloksista medialle keskiviikkoiltana.
Kovimmat väännöt käytiin siitä, kuinka tiukoin toimin varmistetaan velan vähentyminen. Neuvottelujen loppumetreillä sovun saaminen kulminoitui tiukan talouskurin ystävänä tunnetun Saksan ja enemmän poikkeuksia hamunneen Ranskan väliseksi mittelöksi.
– Se on kompromissi. Monet jäsenvaltiot totesivat, ettei se ole unelma, mutta se on hyväksyttävissä, Purra kuvailee.
Lue myös: EU:ssa saavutettu sopu maahanmuuttolainsäädännön uudistamisesta
EU:n finanssipoliittisten sääntöjen tavoitteena on muun muassa vahvistaa jäsenvaltioiden velkakestävyyttä, kannustaa kestävään talouskasvuun ja korjata nykyisten sääntöjen puutteita.
Käytännössä EU:n vanhat tutut velkasäännöt pysyvät yhä. Velan määrä ei siis saisi ylittää 60:ta prosenttia ja alijäämä kolmea prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tosiasiassa monet EU-maat – Suomi mukaan lukien – ovat ylittäneet esimerkiksi velan haamurajan, ja siksi uusilla säännöillä pyritään saamaan maille aiempaa yksilöllisempi polku kohti hyväksyttävää tilannetta.
Purran mukaan säännöstö edellyttää myös Suomelta tiukkaa talouskuria tulevaisuudessa.
– Tulemme tarvitsemaan lisätoimia, Purra linjaa.
Suomi halusi turvalausekkeita
Suomen tavoitteena olivat tiukat säännöt, jotka ovat toteutumiskelpoiset. Tämä tarkoitti talouden tarkkailuluokan eli liiallisen alijäämän menettelyn säilymistä ja turvalausekkeita, joilla varmistetaan velka- ja alijäämäkehityksen pysyminen oikeilla urilla aiempaa maakohtaisemmasta tarkastelusta huolimatta.
Purra kertoo olevansa tyytyväinen neuvottelun tuloksiin.
– Suomella ei ole varaa näyttää muille nenäänsä, Purra alleviivaa.
Nyt maiden velkasuhteen tulee pienentyä sovitussa ajassa prosenttiyksiköllä, mikäli velan määrä ylittää 90 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Jos velan määrä puolestaan on 60–90 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, velkasuhteen tulisi pienentyä 0,5 prosenttiyksiköllä.
Myös Suomi kuuluu tällä hetkellä maihin, joilla esimerkiksi raja 60 prosentin velkasuhteesta on ylittynyt. Suomen velkasuhde on tänä vuonna noin 75 prosenttia ja alijäämänkin ennustetaan ensi vuonna ylittävän kolmen prosentin haamurajan.
Käytännössä tarkkailuluokka uhkaa siis Suomeakin. Siitä voi seurata sakkoja, joita tosin ei ole toistaiseksi annettu.
Purra korosti EU:n finanssipoliittisten sääntöjen merkitystä myös aiemmin tänään viestipalvelu X:ssä.
– Säännöillä on Suomelle paljon merkitystä, varsinkin kun niitä on tällä kertaa tarkoitus myös noudattaa, Purra totesi.
Jäsenmaiden pitää vielä hyväksyä EU:n neuvoston yleisnäkemys. Tämän jälkeen EU:n neuvoston puheenjohtaja käy kolmikantaneuvottelut lainsäädäntöehdotuksista Euroopan parlamentin ja Euroopan komission kanssa. Lainsäädännön hyväksymisestä päättävät neuvosto ja parlamentti.
Lue myös: Purra synkistä luvuista: Veroratkaisut pöydälle – pääministeri Orpo sanoo, ettei Suomi nouse vain leikkaamalla
3:04