Euroopan keskuspankki (EKP) päätti torstaina pitää ohjauskorkonsa ennallaan. Esimerkiksi talletuskorko pysyy näin tasan neljässä prosentissa. EKP ei toistaiseksi edes vihjaa, että korkojen laskeminen aloitettaisiin ensi keväänä, vaikka inflaatio on hellittämässä.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi, että niin Suomen kuin koko euroalueen talous tarvitsee alhaisempia korkoja mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.
– Kyllä Suomen talous jo kaipaisi matalampia korkoja ja kasvavassa määrin koko euroalueen talous alkaisi kaivata niitä matalampia korkoja, mutta niitä ei nyt ole vielä tulossa. Toki jos puhutaan muutamista kuukausista talouden kannalta niin se ei ole vielä kauhean dramaattista. Tärkeämpää on korkojen laskuvauhti ja se mille tasolle korkoja lasketaan, von Gerich pohtii MTV Uutisten haastattelussa.
Markkinoilla korkojen laskua on hinnoiteltu jo ensi maaliskuulle, mutta ensimmäistä laskupäätöstä saatetaan joutua odottamaan kevättä pidempään.
Toiveet nopeasta elpymisestä haihtumassa
Suomessa erityisesti rakennusala ja asuntomarkkinat kaipaavat korkojen laskua. Ja toki myös asuntovelalliset ottaisivat jo mieluusti vastaan alhaisemman korkotason.
Nyt EKP:n viesti kaataa viileätä vettä nopeata elpymistä toivovien niskaan.
EKP:n viesti ei ole nimittäin vielä hirveästi pehmentynyt ja keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde painotti tänään, että nosto- ja laskupäätösten välissä on aikansa, jolloin korko pidetään ennallaan.
Lausunto voi hyvin tarkoittaa sitä, että korkojen laskua voidaan joutua odottamaan maaliskuuta pidempään.
– Tämän päivän lausunnon perusteella se ei vastaa EKP:n ajattelua, että korkoja laskettaisiin maaliskuussa, von Gerich miettii.
Korot päätettiin pitää ennallaan myös lokakuun lopussa. Tätä ennen korkoja oli nostettu vähitellen lähes 1,5 vuoden ajan.
Yleensä korkopäätökset vaikuttavat noin puolen vuoden viiveellä.
Milloin inflaatio on rauhoittunut?
Inflaation taittumisen nopeus sekä yleinen taloustilanne ratkaisevat sen, milloin korkojen lasku alkaa ja kuinka nopeasti tai hitaasti se etenee.
Asuntolainojen maksajille ei ole tulossa nopeasti suurta helpotusta, mutta laskupäätöksiä on näköpiirissä ensi vuonna jossain vaiheessa.
– EKP piti edelleen kiinni haukkamaisuudestaan ja korosti euroalueen sisäsyntyisiä hintapaineita. Ihan eri ääni kellossa kuin Fedillä (Yhdysvaltojen keskuspankki) eilen. Ensi vuonna linja tulee kuitenkin vääjäämättä pehmenemään ja luvassa on tuntuvaa korkojen laskua, OP-ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen toteaa viestipalvelu X:ssä.
Haukkamaisuudella viitataan taloudessa tiukkaan finanssipolitiikkaan. Löyhän rahapolitiikan tunnuslintu on puolestaan kyyhky.
Yhdysvaltojen keskuspankki Fed vihjasi keskiviikkona korkojen laskun olevan mukana keskusteluissa, vaikka myös Yhdysvalloissa korot pidettiin ennallaan.
EKP:n arvioiden mukaan inflaatio laskee lähelle tavoitteessa olevaa kahden prosentin tasoa vuoden 2025 tienoilla.
– Tuoreimmissa euroalueen talousnäkymiä koskevissa eurojärjestelmän asiantuntija-arvioissa inflaation odotetaan vaimenevan vähitellen ensi vuoden aikana ja lähestyvän EKP:n neuvoston asettamaa kahden prosentin tavoitetta vuonna 2025. Kokonaisinflaation odotetaan olevan keskimäärin 5,4 % vuonna 2023 ja 2,7 % vuonna 2024 sekä 2,1 % vuonna 2025, EKP tiedotti tänään.