Nato-maiden piirissä on jo jonkin aikaa valmisteltu arktista operaatiota, jossa Suomellakin olisi rooli ja joka on ollut esillä myös Davosissa, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan toimittaja Alec Neihum.
Suomellakin on oma osuutensa Grönlanti-diilissä, jota Yhdysvallat ja Nato sorvaavat.
Yksityiskohdat Suomen ja muiden Euroopan arktisten maiden roolista Grönlanti-diilissä ovat kuitenkin yhä vahvasti hämärän peitossa, korkeat ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet kertovat MTV Uutisille.
Neuvottelut ovat vielä aivan kesken, eikä mitään päätöksiä voida tehdä ilman Tanskaa, lähteet korostavat.
Yhdysvaltojen Donald Trump ja Naton Mark Rutte neuvottelivat keskiviikkona Grönlanti-diilistä, jonka yhtenä osana Euroopan Nato-maat sitoutuisivat nykyistä vahvemmin arktisen alueen puolustukseen.
Naton tiedottaja Allison Hart sanoi, että arktinen turvallisuus tullaan varmistamaan Nato-maiden ja erityisesti seitsemän arktisen Nato-maan – eli myös Suomen – yhteisillä ponnisteluilla.
Operaatio Arctic Sentry
Donald Trump on pitänyt prameasti esillä Kultainen kupoli -projektiaan, valtavaa ilmapuolustusjärjestelmää, jonka olisi tarkoitus suojata koko Yhdysvaltoja.
Käytännössä Trump vaatii, että Eurooppa on tavalla tai toisella mukana kalliin Kultaisen kupolin toteuttamisessa.
Yksi tapa, jolla Suomi ja muut Nato-maat voivat vahvistaa läsnäoloaan arktisella alueella, olisi Arctic Sentryksi kutsuttu operaatio. Lähteet mainitsevat MTV Uutisille operaatiosta, jota on työstetty Nato-maiden piirissä jo jonkin aikaa.
Davosin talousneuvostossa esimerkiksi Britannia ja Saksa pitivät esillä yhteishanketta, jossa arktiset Nato-maat kantaisivat erityistä vastuuta ja saisivat merkittävää tukea muulta Natolta.
Arktisia Nato-maita ovat Yhdysvallat, Kanada, Islanti, Tanska, Norja, Ruotsi ja Suomi.
Eroon "ladatusta pistoolista"?
Arctic Sentry voisi tarkoittaa vaikkapa sitä, että Euroopan Nato-maat ottaisivat ilmavoimillaan, tutkillaan ja sotalaivoillaan vastuun Grönlannin, Islannin ja Brittein saarten välisen merialueen ja ilmatilan eli niin sanotun GIUK-kapeikon valvonnasta.
Samalla Yhdysvallat saisi lisätä sotilasjoukkojensa läsnäoloa Grönlannin maaperällä ilman Tanskan vastalauseita.
Tällaisella suunnitelmalla Radio Free Europe spekuloi viime viikolla eurooppalaisiin diplomaattilähteisiin vedoten.
Yhdysvalloissa on pelätty, että venäläiset ja kiinalaiset voivat nykyisin toimia GIUK-kapeikossa liian vapaasti. Aluetta on kuvattu jopa ”ladatuksi pistooliksi” Yhdysvaltojen naamalla.
Suomella olisi huippuosaamista
Jos jokin tällainen operaatio toteutettaisiin, uusiin tehtäviin tarvittaisiin tietysti valtava määrä kylmiin olosuhteisiin soveltuvia aluksia ja myös jäänmurtajia.
Vaikka laivoja ei Suomellakaan ole yli tarpeiden, Natossa kyllä tiedetään, että Suomi on jäänmurtamisen suurvalta.
Myös muulle Suomen puolustusvoimien kylmien olosuhteiden osaamiselle olisi arvatenkin kysyntää.
– Suomesta Nato saa ylivoimaisesti parhaiten koulutetun arktisen puolustusvoiman ja monta muuta asiaa, tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi MTV Uutisille Davosissa.
Toisaalta suomalaisia sotilaita tarvitaan Suomessakin, pääministeri Petteri Orpo (kok.) painotti torstaina.
– Euroopan perspektiivistä arktinen alue alkaa Suomen ja Venäjän rajalta ja jatkuu sinne Grönlantiin asti, Orpo kommentoi.
Ison-Britannian ulkoministeri Yvette Cooper on väläyttänyt, että Arctic Sentry -operaation toiminta voisi kattaa alueellisesti Grönlannin ja sitä ja Islantia ympäröivien meriväylien lisäksi myös vaikkapa Suomen.
Mitä kaikkea USA vaatii?
Tärkeänä mallina operaatio Arctic Sentrylle toimisi Baltic Sentry -operaatio, jota Nato on toteuttanut Itämerellä.
Useat Suomenkin alukset ovat olleet mukana valvomassa kriittistä infrastruktuuria ja toimineet pelotteena, jonka on ajateltu vähentävän riskejä vihamielisiin putki- ja kaapelirikkoihin.
Mikään rauhaisa merellinen osallistuminen ei tietenkään riitä Donald Trumpille.
Ohjuspuolustus on erittäin keskeinen asia koko Grönlanti-diilissä.
Vaikka Arctic Sentryssä eurooppalaiset tutkat ja ilmavoimien hävittäjät voivat asettua osaksi Trumpin haaveilemaa kupolia, vasta myöhemmin selviää, mitä kaikkea Yhdysvallat vaatii neuvottelupöydässä, jotta Euroopan osallistuminen olisi Trumpin mielestä riittävän järeä ja maan halut muutenkin täytetty.
Ydinkieltosopimus umpeutuu helmikuun alussa
Edessä on vielä erittäin hankalia vääntöjä siitä, mitä eurooppalaiset voivat tehdä Trumpin rauhoittamiseksi Grönlannin ja Tanskan oikeuksia loukkaamatta.
– Täydellisessä maailmassa meillä olisi jotain valmiina [heinäkuun] Ankaran Nato-huippukokoukseen mennessä, presidentti Stubb arvioi Reutersille.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoi torstaina kannattavansa Naton pysyvää läsnäoloa Grönlannissa. Tanska ja Yhdysvallat ovat neuvottelemassa uusiksi oman kahdenvälisen sopimuksensa Grönlannin puolustamisesta.
Ikään kuin turvallisuuspolitiikassa ei olisi muutoinkin tarpeeksi jännitteitä, MTV Uutisille huomautetaan, että Venäjän ja Yhdysvaltojen välinen New START -ydinaseriisuntasopimus on umpeutumassa aivan pian, torstaina 5. helmikuuta.
Yhdysvallat ja Venäjä eivät ole käyneet vielä virallisia keskusteluja ydinkärkien määrää rajoittavan sopimuksen tulevaisuudesta.
