Presidentti Trump vaatii yhä Grönlantia Yhdysvalloille. Presidentti Stubbin mukaan neuvotteluja jatketaan "kaksilla raiteilla".
Katastrofi vältettiin.
Tämä oli Suomen presidentin Alexander Stubbin summaus Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin Davosissa pitämästä puheesta.
Trump ei kuitenkaan ottanut askeltakaan taaksepäin sen suhteen, etteikö Yhdysvallat yhä haluaisi Grönlantia itselleen.
– Näinhän se on. Tilanne jatkuu. Oli olemassa kolme skenaariota: hyvä, huono, katastrofaalinen. Katastrofi vältettiin, Stubb sanoi MTV Uutisille Davosissa heti Trumpin puheen jälkeen.
Trumpin puheessa oli Stubbin mukaan kaksi keskeistä Grönlanti-kohtaa.
Ensinnäkin Trump sulki pois mahdollisuuden, että Yhdysvallat valtaisi asevoimillaan Grönlannin. Aikaisemmin Trump ei ole näin tehnyt.
0:37
Tämä hetki Trumpin puheessa hätkähdytti Davosissa.
– Se oli hyvin tärkeä viesti, presidentti Stubb totesi.
Toinen keskeinen Grönlanti-asia oli, että Yhdysvallat panostaa arktiseen turvallisuuteen.
– Trump puhui kansallisista ja kansainvälisistä intresseistä, Stubb sanoi.
Trump perusteli Grönlanti-vaatimustaan sanomalla, että se sijaitsee Yhdysvaltojen pallonpuoliskolla ja kuuluu näin luonnollisesti Yhdysvalloille.
Presidentti Stubb, mitä mieltä olette tällaisesta maailmanjärjestyksestä?
– Jonkin näköisenä kansainvälisen politiikan asiantuntija saanen olla kunnioittavasti eri mieltä, Stubb vastasi.
"Kaksilla raiteilla"
Trump on uhannut Suomea ja seitsemää muuta maata tuontitulleilla, jollei Yhdysvallat saa Grönlantia haltuunsa. Grönlanti-tarpeensa Trump toisti painokkaasti myös Davosissa.
Neuvotteluita Yhdysvaltojen kanssa käydään nyt "kaksi raiteilla", Stubb sanoi.
Yhdellä raiteella keskustelevat Yhdysvallat, Grönlanti ja Tanska. Kolme maata jo tapasivat Washingtonissa viime viikolla. Yhteisymmärrystä keskeisistä kiistakysymyksistä ei syntynyt.
– Toisekseen toivottavasti löydetään prosessi puolustusliitto Naton sisältä, jolla voidaan lisätä arktista turvallisuutta, presidentti Stubb sanoo.
Trumpin mukaan ainoa syy Valkoisen talon Grönlanti-himolle on Yhdysvaltojen kansallinen turvallisuus.
Esimerkiksi Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta ei pidä väitettä uskottavana, vaan kyse on hänen mukaansa mineraaleista ja muista resursseista.
Suomen ja Yhdysvaltojen välillä tulee Stubbin mukaan olemaan jatkossa asioita, joista osapuolet ovat "hyvinkin eri mieltä", mutta myös asioita, joissa "voidaan tehdä yhteistyötä".
1:12:06Katso Trumpin odotettu puhe.
"Luovia ratkaisuja"
Ilmeisesti Eurooppa pyrkii nyt Naton kautta lievittämään Yhdysvaltojen julkilausumia, puolustukseen liittyviä Grönlanti-ongelmia.
Naton pääsihteeri Mark Rutten on määrä tavata presidentti Trump Davosissa. Lisäksi on seurattava, mitä Eurooppa-neuvostossa tapahtuu, Stubb sanoo.
Presidentti Trump väitti puheessaan, ettei Yhdysvallat ole saanut Natolta mitään tai vain vähän. Stubbin mukaan Suomen näkökulmasta Yhdysvaltojen vakuuttaminen Naton hyödyllisyydestä on "hyvin helppoa".
– Tuhansia Yhdysvaltojen sotilaita on ollut Suomessa harjoittelemassa sodankäyntiä arktisissa oloissa. Suomesta Nato saa ylivoimaisesti parhaiten koulutetun arktisen puolustusvoiman ja monta muuta asiaa, Stubb katsoo.
Yhdysvallat on viime päivinä lähettänyt kymmeniä kutsuja Yhdysvaltojen vetämään Gazan rauhanneuvostoon. Myös presidentti Stubb on saanut kutsun.
MTV Uutiset kysyi Stubbilta, onko päätöstä rauhaneuvostoon liittymisestä tehty.
– Jos kysymys on se, että allekirjoittaako Suomi huomenna, niin ei. Siinä kokonaisuudessa on paljon vaikeuksia, Stubb sanoi.
Stubbin mukaan on selvää, että Trump hakee tässäkin asiassa "luovia ratkaisuja", joiden avulla hän ajaa moninapaista maailmaa, jossa tehdään diilejä.
– Jos rauhanvälitystä halutaan tehdä tämäntyyppisessä rakennelmassa, jota Trump tekee, tärkeintä on, että siihen annetaan YK:n mandaatti. Gazan tapauksessa sellainen on, Stubb lausui.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Janne Puumalainen työskentelee MTV Uutisissa Eurooppa-kirjeenvaihtajana, asemapaikkanaan Bryssel. Hän seuraa EU:n ja Naton toimintaa sekä laajemmin kansainvälistä politiikkaa erityisesti Euroopan näkökulmasta.
