Aivosi ovat 60-prosenttisesti rasvaa – näin huollat niitä

Miltä kuulostaa termi "rasvainen"? Haluaisitko, että sinua kuvataan kyseisellä sanalla. Et – mutta aivosi haluavat! Ne nimittäin ovat kuivapainoltaan 60-prosenttisesti rasvaa.

Aivojen rasvoista suuri osa on DHA- ja omega-3-rasvahappoja.

Aivot ja rasvat

Kehon solujen solukalvo koostuu fosfolipidikerroksista. Fosfolipidit ovat eräs lipidien alaluokka.

"Lipidi" taas on yhteisnimi solukoissa ja kudoksissa syntyneille rasvoille ja rasvamaisille yhdisteille, kuten rasvoille, öljyille, vahoille ja vaikkapa kolesterolille.

Aivojen fosfolipidipitoisuus on hyvin korkea: 60 % aivojen kuivapainosta muodostuu kyseisistä rasvoista.

Aivojen fosfolipideissä on runsaasti esimerkiksi DHA- ja omega-3-rasvahappoja.

Aivojen DHA-pitoisuuden väheneminen liitetään muistin heikkenemiseen. Esimerkiksi dementiaa sairastavilla on pienempi DHA-pitoisuus.

Kehon korkein DHA-pitoisuus on silmien verkkokalvossa!

Lähde: Wikipedia, tohtori.fi

– Paras omega-3-lähde on kala. Siellä on DHA- ja EPA-rasvahappoja. Elimistö joutuu tekemään ison työn, jos se valmistaa kasvikunnan lähteistä DHA - ja EPA-rasvahappoja, Annika Havaste, FLT ravintovalmentaja, sanoo.

– Omega 3 – rasvahapot esimerkiksi pellavansiemenistä tai rypsiöljystä saatuna eivät kokonaan muunnu DHA:ksi ja EPA:ksi, jotka ovat hermoston ja aivojen rakennusainetta.

Havaste peräänkuuluttaa hyviä rasvoja. Omega-3 rasvahappojen lähteitä ei suomalaisessa ruokavaliossa paljoa ole.

Lohi tai muu kala pitäisi kypsentää miedolla lämmöllä pitkään, muuten rasvahapot tuhoutuvat. Jos kalan paistaa, hyvä rasva todennäköisesti tuhoutuu.

Muita hyviä omega-3 -rasvan lähteitä ovat pellavansiemenrouhe, hampunsiemenet rouheena ja öljynä, kurpitsansiemenet sekä chia-siemenet, jotka liotetaan. 

Ruokavaliossa olisi hyvä olla monenlaisia omega-3 -lähteitä. Omega-6 -rasvahappoja puolestaan saa helposti, jos syö kasviöljyä ja käyttää ruoassaan pähkinää tai siemeniä.

Keho tarvitsee vitamiineja

Hyvistä rasvoista saa myös hyviä vitamiineja. Kuten moni jo tietää, kalassa on D-vitamiinia, jota saa myös auringosta. D-vitamiinia on kuitenkin vaikea saada ravinnosta tarpeeksi. D-vitamiini täytyy siis hakea purkista.

– D-vitamiinitasot pitäisi mittauttaa ja hakea mittauksilla oma taso. Jos otat talvella 10 mikrogrammaa, voin melkein taata, ettei taso silti ole sama kuin kesällä. Ei ole syytä päästää D-vitamiinin tasoa laskemaan talvella, Havaste sanoo.

Keho tarvitsee myös esimerkiksi kaikkia E-vitamiinin muotoja. Pelkkä alfatokoferoli, jota saasynteettisesti pilleristä, ei ole yhtä tehokas suojaamaan aivoja.

Jos ruokavalio on ollut rempallaan, muutos kannattaa tehdä nyt: aivotkin nimittäin uudistuvat elämän varrella.

– Ennen luultiin, että aivot vain jököttävät päässä, eikä niille tapahdu mitään. Nyt tiedetään, että aivotkin rakentuvat ja niihin syntyy uusia hermoyhteyksiä, mutta sinne tarvitaan raaka-aineita, Havaste kuvaa.

Poimi ihanat ravintovinkit!

Hyödynnä ruoat alusta loppuun – tiesitkö näitä kikkoja?

Näin paljon kalapuikot sisältävät kalaa!

Ethän unohda olennaista sääntöä? Tämä on tärkeintä kalaa kypsentäessä

Täydellinen raaka-aine lihan korvaamiseen: ”Maistuu aina takuuvarmasti hyvältä”

Näin aloitat ekopaaston!

Asiantuntija kertoo: Näin paistat täydellisen kalan