Neuvostoliiton taistelu Saksaa vastaan kesti vajaat neljä vuotta. Ukrainassa kaikki viittaa sodan jatkuvan ainakin viidennelle vuodelle.
Venäjän laaja hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt tänään yhtä kauan kuin Neuvostoliiton ja natsi-Saksan välinen taistelu toisessa maailmansodassa eli 1 418 päivää. Vilkkaasta diplomatiasta huolimatta Venäjä ei ole Ukrainassa osoittanut halua aselepoon tai edes tulitaukoon.
Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon ilman sodanjulistusta 22. kesäkuuta 1941. Venäjällä tätä sotaa kutsutaan suureksi isänmaalliseksi sodaksi. Saksa ja Neuvostoliitto olivat tätä ennen liittolaisia, joilla oli voimassa oleva hyökkäämättömyyssopimus keskenään.
Molotov–Ribbentrop-sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa maat määrittivät keskinäiset etupiirinsä. Sen mukaisesti maat miehittivät omat osansa Puolasta, ja Neuvostoliitto yritti valloittaa Suomen marraskuun lopulla 1939 alkaneessa talvisodassa.
Lue myös: Kolme erilaista sotakonetta lentää nyt Ukrainan taivaalla – MTV esittelee ne yksityiskohtaisesti
Saksan salamasotahyökkäys eteni syvälle Neuvostoliittoon aluksi vauhdikkaasti. Sotaonni kääntyi saksalaisten Stalingradissa 1943 kärsimän tappion myötä.
Suomi soti Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaan jatkosodassa 1941–44 ja vielä saksalaisia vastaan Lapin sodassa 1944–-45.
Neuvostoliiton ja Saksan sota päättyi Saksan ehdottomaan antautumiseen, joka tuli voimaan Moskovan aikaa varhain 9. toukokuuta vuonna 1945.
Sotiminen alkoi jo paljon aiemmin
Ukrainassa Venäjän joukot aloittivat yhä jatkuvan laajamittaisen sodan hyökkäyksellä 24. helmikuuta vuonna 2022. Sodan ensipäivinä lähelle Kiovaa edennyt venäläisten hyökkäyskärki lyötiin takaisin ja pääkaupungin valtausyritys epäonnistui.
Parin viime vuoden ajan kulutussota on keskittynyt Itä-Ukrainaan, jossa Venäjä on kyennyt hitaasti valloittamaan uusia alueita. Venäläiset pitävät tällä hetkellä hallussaan noin viidesosaa Ukrainasta, mutta eivät esimerkiksi kokonaan kaikkia niitä alueita, jotka Venäjä on yksipuolisesti julistanut liittäneensä itseensä.