Naton tiedustelutiedot kertovat, ettei Venäjällä mene rintamalla niin hyvin kuin se antaa ymmärtää, kirjoittaa MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Janne Puumalainen.
Huomenna aamuyöllä tulee kuluneeksi neljä vuotta siitä, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti aloittavansa "sotilaallisen erikoisoperaation". Kiertoilmaus merkitsi täysimittaista hyökkäyssotaa Venäjän pienempää naapuria Ukrainaa vastaan.
Tuona yönä olin itse tullut Huomenta Suomen uutisten aikaisimpaan toimittajavuoroon, ehtinyt hakea aamukahvin työpisteelleni ja avata toimitusjärjestelmän. En muista tarkkaa aikaa, mutta puoli neljän ja viiden välillä ruudulleni ilmestyi uutistoimisto Reutersin yhden lauseen mittainen sähke, jossa kerrottiin Putinin ilmoittaneen hyökkäyksestä Ukrainaan.
Maailma oli pysyvästi muuttunut ja täysimittainen sota Euroopassa täyttä totta.
Syksystä 2023 alkaen olen seurannut Ukrainan sotaa ja varsinkin sen ympärillä käytävää diplomatiaa Brysselissä, jossa päämajaansa pitävät sekä Euroopan unioni että sotilasliitto Nato. Ukraina haluaa kummankin jäseneksi, ja niiden jäsenmaat ovat sen läheisimpiä kumppaneita.
Viimeisen vuoden aikana tilannetta on muuttanut Donald Trumpin johtama Yhdysvallat. Se on laittanut Ukrainan tukemisen kokonaan Euroopan maksettavaksi ja painostaa Ukrainaa neuvottelemaan rauhasta epäedullisin ehdoin. Painetta suunnataan Venäjään Valkoisesta talosta vain harvoin.
Euroopan maissa on jo pitkään arvioitu, ettei Venäjä neuvottele tosissaan rauhasta eikä se osoita valmiutta minkäänlaisiin kompromisseihin tai myönnytyksiin. Se pelaa aikaa, koska se pystyy edelleen jatkamaan etenemistä rintamalla eikä paine sodan lopettamiseksi ole taloudessakaan kasvanut liian suureksi.
Harva Brysselissä uskoo, että rauha koittaisi lähiaikoina.
9:13
Venäjä etenee, mutta hitaasti ja kovalla hinnalla
Hiljattain eräs korkea-arvoinen Naton virkamies kertoi toimittajille Brysselissä rintamatilanteen tiedustelutiedoista. Niiden mukaan tilanne on viime kuukausien aikana ollut se, että Venäjä etenee, mutta hyvin hitaalla tahdilla.
Institute for the Study of War on laskenut, että Venäjä pitää hallussaan noin 19,4 prosenttia Ukrainan pinta-alasta. Viimeisen vuoden aikana vallattu määrä on ollut vain alle prosentin luokkaa.
Hitaasta tahdista huolimatta Venäjä maksaa etenemisestään kovaa hintaa. Nato-lähteen mukaan viime kuukausina sen tappiot ovat olleet korkeimmat koko sodan aikana.
Yhteensä Venäjän tappioiksi arvioidaan 1,3 miljoonaa sotilasta, joista kuolleita on noin 350 000.
Samaan aikaan Venäjän propagandakoneisto pyrkii paisuttelemaan pientenkin kylien valtaamisen merkitystä, vaikka strategisesti niiden arvo olisi mitätön.
Ukrainan armeijan miehistöpula on noussut uutisaiheeksi ajoittain sodan aikana, ja tälläkin hetkellä sillä tiedetään olevan vaikeuksia rekrytoinnissa. Ukrainalla on rintamalla noin 400 000 sotilasta Venäjän 700 000 vastaan.
Luvut voivat kuulostaa ylivoimalta, mutta suhdeluku on kaukana siitä, mitä yleisesti pidetään riittävänä onnistuneeseen hyökkäykseen. Siihen tarvittaisiin kolminkertainen määrä sotilaita puolustajan joukkojen määrään nähden.
Nato-lähde sanoo, ettei Ukrainan puolustuksen romahdus näytä todennäköiseltä arvioitavissa olevassa lähitulevaisuudessa.
Toinen Naton sotilaslähde arvioi, että myös Venäjän drooni- ja ohjusiskut siviili-infrastruktuuriin kertovat heikosta etenemisestä rintamalla. Kun Venäjä ei näytä saavuttavan strategisia tavoitteitaan rintamalla, se yrittää heikentää ukrainalaisten vastarintaa viemällä heiltä sähkön ja lämmön kylmän talven keskellä.