Ranska ajaa EU:n kauppa-aseen käyttöönottoa, mutta moni jäsenmaa suhtautuu asiaan varautuneesti.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tulliuhkailut ovat laukaisseet EU:ssa poikkeuksellisen keskustelun siitä, tulisiko unionin ottaa käyttöön yksi järeimmistä kauppa-aseistaan.
Kyseistä taloudellisen pakottamisen vastaista työkalua (ACI) kutsutaan usein myös EU:n kauppasingoksi. Vuonna 2023 käyttöön otetun välineen tarkoituksena on toimia EU:n vastaiskuna, jos joku tai useampi jäsenvaltio on vaarassa joutua taloudellisen painostuksen kohteeksi. Tähän mennessä sitä ei kuitenkaan ole koskaan vielä käytetty.
Lue myös: USA:n valtiovarainministeriltä tyly kommentti Grönlanti-kysymykseen
Tilanne on poikkeuksellinen, sillä kyseinen toimenpide suunniteltiin aikoinaan ennen kaikkea Kiinaa, ei Yhdysvaltoja vastaan. Väline antaisi komissiolle laajat valtuudet määrätä painostukseen syyllistyvälle maalle esimerkiksi tulleja, vientivalvontaa sekä rajoituksia markkinoillepääsyyn.
EU-komissio voi toimia joko omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion pyynnöstä käynnistääkseen menettelyn. Tämän jälkeen sen käyttöönotto voidaan hyväksyä jäsenmaiden määräenemmistöllä.
Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron väläytti tänään toimenpiteen käyttöönottoa. Macronin on kerrottu olleen yhteydessä eurooppalaisiin kollegoihinsa ja pyytäneensä välineen aktivointia.
Myös EU-parlamentin keskustaliberaalin Renew-ryhmän ranskalainen puheenjohtaja Valerie Hayer lähetti sunnuntaina viestin EU:n ylimmälle johdolle ja vaati työkalun aktivointia.
– Jos Yhdysvallat haluaa pelata kovaa peliä siksi, että se kuvittelee EU:n olevan pelkkä pehmeä vallankäyttäjä, joka vain alistuu, olkoon tämä selvää: Yhdysvallat tekee paitsi vaarallisen myös kivuliaan virhearvion. EU:n pakottamisen vastaista välinettä ei ole koskaan aiemmin käytetty, mutta vaadimme nyt sen aktivointia, hän kirjoitti lehdistötiedotteessa.
Lue myös: Suomelta ja muilta Trumpin uhkailemilta mailta varoitus
Välineen käyttöönottoa pohdittiin jo viime vuonna osana EU:n ja Yhdysvaltojen tullineuvotteluita, mutta esimerkiksi Italia ja Saksa suhtautuivat asiaan varauksella.
Nyt tilanne on kuitenkin kiristynyt viime vuodesta Trumpin uhkauksien myötä. Trump ilmoitti lauantaina, että Suomelle, Tanskalle, Norjalle, Ruotsille, Ranskalle, Saksalle, Britannialle ja Hollannille asetetaan kymmenen prosentin tuontitulli helmikuun alusta alkaen Grönlannin vuoksi.
Jäsenmailla varovaisuutta
On kuitenkin odotettavissa, että jäsenmaat harkitsevat perusteellisesti välineen käyttöönottoa, sillä se voisi laukaista kauppasodan kierteen ja lisätä jännitteitä Yhdysvaltojen kanssa. Onkin todennäköistä, että asia yritetään ratkaista ensin diplomatialla.
Asiasta oli määrä keskustella tänään EU-suurlähettiläiden ylimääräisessä kokouksessa Brysselissä. Lisäksi avoin kysymys on, miten yhtenäisiä jäsenmaat edes ovat suhteessaan Trumpin uhkailuihin. Kysymysmerkki on, että miten esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja Trumpiin läheisiä suhteita ylläpitäneet Unkari ja Italia suhtautuvat asiaan.
