Yhdysvallat on presidentti Donald Trumpin voimapolitiikan myötä Euroopan epäsuosiossa. Kauppaa kauhistuttavan supervallan kanssa on silti pidettävä arvossa, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Viime päivinä esillä on ollut huolestuneita näkemyksiä siitä, kuinka pahasti Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteet kärjistyvät.
Helsingin Sanomissa espanjalainen geopolitiikan riskianalyytikko Bernardo Navazo piti jopa todennäköisenä, että jäänmurtajatilaukset pakotetaan perumaan, jos Yhdysvallat ottaa Grönlannin haltuunsa.
Jos-sanoja on vielä paljon, ja juridisesti telakoita olisi hyvin vaikea pakottaa luopumaan sovituista tilauksista.
Elinkeinovapaus antaa EU:ssa laajan suojan yrityksille tehdä kauppaa kenen kanssa haluavat, kunhan pakotteita ei ole.
Jäänmurtajakaupan perumisella tai vaikeuttamiselle olisi lisäksi monia huonoja puolia.
Suomi menettäisi noin 10 000 henkilötyövuoden työllisyysvaikutuksen tilanteessa, jossa taloustaantuma on kestänyt pitkään ja tarve talouskasvulle on huutava. Telakoille todennäköisesti aiheutuvat sopimussakot olisivat suuria, jos toimitukset peruttaisiin.
Lisäksi suhdetta Yhdysvaltoihin ei ole Euroopassa varaa täysin romuttaa huolimatta siitä, että sen nykyinen presidentti käyttäytyy ajoittain kuin kiristäjä ja horjuttaa kansainvälistä sopimusjärjestelmää.
Esimerkiksi Ukrainan menestys rauhantunnusteluissa nojaa pitkälti siihen, kuinka paljon se saa tukea Yhdysvalloilta.
Ja Venäjän uhkaa vastaan myös Eurooppa tarvitsee vielä ainakin lähivuodet Yhdysvaltojen vankkaa tukea ja yhtenäistä Natoa.
Vuodesta 2028 alkavat jäänmurtajatoimitukset vaikuttavat Grönlanti-uhittelusta huolimatta yhä kelpo kaupalta. Ainakin keskiviikkona Trump sanoi, ettei aio käyttää voimaa.
Hermostuneisuutta ilmassa
EU saattaa tarvita lähiaikoina vastatulleja tai muita kauppapoliittisia aseita, mutta niitä olisi osattava käyttää taitavasti, ilman ylilyöntejä. Suhteita oikuttelevaan supervaltaan on samalla osattava vaalia.
On muistettava, etteivät kaikki Yhdysvalloissa ajattele presidentti Trumpin tavoin. Demokraattien lisäksi myös osa republikaaneista kavahtanee eurooppalaisten liittolaisten kiristystä tulleilla.
Yhdysvallat on yhä demokratia, vaikka sen nykymeno kauhistuttavaa onkin.
Hermostuneisuutta on kuitenkin ilmassa, sillä useat talouspolitiikan asiantuntijat kieltäytyivät kommentoimasta Suomen jäänmurtajatilauksia nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa, kun MTV Uutiset haastatteluja pyysi.
Miksi F35-hävittäjät?
Trumpin voimapolitiikan myötä ainakin Espanja ja Kanada ovat miettineet uudelleen hävittäjäkauppojaan. Yhdysvaltoja ei ole pidetty enää kaikkein luotettavimpana kauppakumppanina.
Suomi sen sijaan päätti hankkia 64 F35-hävittäjää Yhdysvalloista.
Jälkiviisastelussa on hyvä muistaa se, että Puolustusvoimat painottaa F35:n olevan paras vaihtoehto Suomen puolustustarpeisiin. F35-hävittäjää on vaikea havaita tutkassa ja sen sensorijärjestelmää ja iskukykyä pidetään ylivertaisina.
Esimerkiksi Venezuela käyttää venäläistä ilmatorjuntakalustoa, mutta siitä ei ollut vastusta Yhdysvaltojen Maduro-operaatiossa, jossa myös F35-hävittäjiä oli eri lähteiden mukaan mukana. Lisäksi Israel saavutti taannoin F35-hävittäjillä ilmaherruuden Iranista.
Suomella ei ole yhtä suotuista sijaintia Espanjaan verrattuna. Venäjän naapurissa ei voida hankkia huonoa kalustoa diplomaattisista tai moraalisista syistä. Siksi myös Israelista ostetaan aseistusta Gazasta huolimatta.
Hävittäjiä valmistava Lockheed Martin -yritys on sanonut puuttuvansa maailmalla havaittuun pulaan F35:n varaosista. Yritykselle olisi katastrofaalista, jos sen tuotetta ei pystyttäisi kunnolla huoltamaan.
Taustakeskusteluissa puolustushallinnossa ollaan hyvin tyytyväisiä F35-hankintaan eikä vaihtoehtoja sille enää ole. Sopimus on tehty, ensimmäinen kone on valmis ja monia muita rakennetaan Lockheed Martinin linjastolla.
Nykyiset Hornet-hävittäjät vanhentuvat seuraavien neljän vuoden aikana. Korvaajiksi ennättävät vain tilatut F35-hävittäjät.
Hävittäjäkaupan paneminen uusiksi olisi järjetöntä ja tuskin edes mahdollista.
On pakko luottaa, että Lockheed Martin ja Yhdysvallat pitävät kiinni siitä, mistä on sovittu.