Työkyvyttömyyseläkkeitä haetaan enemmän, mutta hylkäysprosentti kasvaa – vuodepotilas Keijo: "Kaikki hylättiin taas"

Keijo on yrittänyt hakea vammaistukea ja työkyvyttömyyseläkettä kuusi vuotta – tuloksetta. Tällä hetkellä Keijo saa ainoastaan työttömyyspäivärahaa hieman yli 500 euroa kuussa, mutta se ei kata hänen elinkustannuksiaan tai sairaudestaan aiheutuvia menoja. 

Keijon ja hänen vaimonsa taloutta kannattelee vaimon työttömyyseläke.

Terveystietojen arkaluontoisuuden vuoksi Keijo ei esiinny jutussa oikealla nimellään. Haastateltavan henkilöllisyys on toimittajan tiedossa ja toimittaja on myös nähnyt hänen eläkekuittejaan ja sairausdokumenttejaan.

"Ongelman hintaluokassa puhutaan miljardeista"

Välitilassa olevien, kuten Keijon, määrä kasvaa koko ajan. Työkyvyttömyyshakemusten määrä lisääntyy samalla kun hylkäysprosentti on kasvanut. 

THL:n johtavan tutkijan Minna Kivipellon mukaan on ongelmallista, ettei työkyvyttömiä työnhakijoita tilastoida, vaan heidän lukumääränsä tulee päätellä erilaisista tilastoista. 

– Tämä on yksi juurisyy myös siihen, että heitä ei pidetä kovin kiinnostavana ryhmänä, Kivipelto sanoo.

Luotettavimpana lukuna työkyvyttömien työttömien määrästä Kivipelto pitää KEHA-keskuksen tilastoja, joiden mukaan noin 16 300 henkilöllä ei ole velvollisuutta hakea töitä, vaikka he saavat työttömyysturvaa. 

– Työkyvyttömyys on huippuluokkaa. Tästä pitäisi olla todella huolissaan.

THL:n johtavan tutkijan Minna Kivipellon mukaan on ongelmallista, ettei työkyvyttömiä työnhakijoita tilastoida.

Kivipellon mukaan muitakin tapoja tunnistaa ja tilastoida näitä henkilöitä on. 

– Olemme omassa tutkimuksessamme havainneet, että esimerkiksi lähes kaikki monialaisten työllisyyspalveluiden asiakkaat ovat käytännössä työkyvyttömiä eli noin 40 000 henkilöä vuoden 2022 luvuilla mitattuna. 

Ongelman hintaluokassa puhutaan Kivipellon mukaan miljardeista. 

Hylkäysprosentti kaksinkertaistunut

Myös erikoistutkija Mikko Laaksonen Eläketurvakeskuksesta vahvistaa, että työkyvyttömyyseläkehakemuksissa on todella korkea hylkäysprosentti tänä päivänä. 

– Totta on, että hylkäyspäätösten määrä on kasvanut. Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkehakemuksissa hylkäysprosentti on 40 prosenttia, kun vuosituhannen vaihteessa se oli 20 prosenttia, eli se on kaksinkertaistunut. Kansaneläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeissä hylkäysosuus on vielä korkeampi, mutta noussut samaan tahtiin.

Laaksonen sanoo olevansa huolissaan päätösten ratkaitsijoiden, hakijoiden ja hoitavien lääkärien välillä olevasta epäsuhdasta. Hän lisää, että suurimmalla osalla kaikista hakijoista hakemus hyväksytään ensimmäisellä kerralla.

– Työttömillä hylkäysosuus on kylläkin vähän yli 50 prosenttia.

Lue myös: Näillä aloilla työkyvyttömyysriski on suurin – yksi syy jopa kuusinkertaistanut sairauspoissaolojen määrää

Laaksonen ehdottaa, että osasyy tähän voi löytyä hakemuksista. 

– Ehkä työssä vielä olevilla on parempia hakemuksia, koska ne ovat työterveyslääkärin tekemiä ja he ovat tottuneet tekemään niitä. Mutta kuulostaa tapauksessa oudolta, jos työkyvyttömyyshakemusta ei hyväksytä, jos on ihan selvä tapaus. Onko hylkäyslinja kiristynyt?

Laaksonen ei ota kantaa yksittäistapauksiin vaan puhuu ilmiöstä yleisellä tasolla. 

Erikoislääkäri: Absurdia 

Neurologian erikoislääkäri Olli Tenovuolla on ilmiöstä oma näkemyksensä lääkärinä. 

– Keskeinen ongelma tilanteessa on, että eläkelainsäädännössä katsotaan, että henkilöllä pitää olla riittävän vakava vika, vamma tai sairaus, jotta hän voi saada työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea, mutta vakuutuslääkärillä pitää olla riittävän objektiivista näyttöä tästä sairaudesta. 

– Jos sitä ei ole, vakuutuslääkäri katsoo, että työkykyä on riittävästi jäljellä, vaikka potilasta hoitanut lääkäri on todennut asian päinvastaiseksi. Ihmisen toimintakyvyllä ei ole käytännössä minkäänlaista merkitystä päätöksenteossa, ja siksi minullakin on ollut sänkypotilaita, joilla oli vakuutuslaitoksen mukaan riittävästi työkykyä. Absurdia, Tenovuo sanoo.   

Neurologian erikoislääkäri Olli Tenovuo pitää tilannetta, jossa sänkypotilasta pidetään työkykyisenä, absurdina.

Tenovuon mukaan päätösten seurauksena työkykynsä terveydentilansa takia menettänyt henkilö ajetaan peruspäivärahalle ja minimitoimeentulolle. 

– Saatetaan odottaa, että hän täyttää työnhakuvelvoitteet tai sitten työvoimatoimisto kirjaa hänet työttömäksi ilman työnhakuvelvoitetta, koska henkilö on terveytensä takia työkyvytön. Sen takia meillä on paljon ihmisiä, jotka ovat täysin työkyvyttömiä, eivätkä saa työkyvyttömyyseläkettä.

Tilanne johtaa siihen, että ihmiset ovat vuoden sairauspäivärahalla, sitten ansiosidonnaisella työttömyysturvalla ja sen jälkeen työmarkkinatuella, peruspäivärahalla ja pahimmillaan toimeentulotuella.

– Se on sellaista edestakaista lausuntorumbaa, mitä terveydenhuolto joutuu tekemään. Valitusprosessit kestävät vuosia ja johtavat harvoin hakijan voittoon.

Lue myös: Suomalaiset jäävät eläkkeelle aiempaa myöhemmin – keskimääräinen eläköitymisikä nyt yli 63

"Kaikki hylättiin taas"

Näin on käynyt myös Keijolle.

Keijo jätti viimeisimmät uudet, vammaispalvelun työntekijän avulla tehdyt hakemukset, joissa oli mukana Keijoa hoitaneiden lääkärien lausunnot, alkuvuodesta 2026, mutta sekä Kelan että työeläkelaitoksen päätökset olivat jälleen kielteisiä.

– Ei riittänyt, ja kaikki hylättiin taas.

Tämän johdosta TE-palveluista soitetaan Keijolle 1–3 kuukauden välein, koska Keijo on Kelan päätöksellä työvoimapalveluiden asiakas. Siltikin, vaikka hän on vuodepotilas.

Keijon mukaan myös TE-palveluiden työntekijä on turhautunut tilanteeseen, koska valtio pakottaa työntekijän soittamaan hänelle.

– Avustajan tarve on jatkuva, mutta silti minulle soitetaan työvoimatoimistosta.

Lue myös: Kevan tutkimus: Yhä useampi hakemus työkyvyttömyyseläkkeestä tai työeläkekuntoutuksesta hylätään

Kela: "Ei intressiä hylätä etuuksia"

Kelan johtava asiantuntija Ismo Hiljanen painottaa, että Kela on etuuksien toimeenpanijana kiinni lainsäädännössä. 

– Lainsäädännössä on määritelty, milloin oikeus etuuteen syntyy. Meillä ei säästömentaliteettia voi olla, koska jaamme yhteiskunnan varoja. Meillä ei ole intressiä hylätä etuuksia, eli jos laissa säädetty etuusoikeus syntyy, niin etuus myönnetään.

Hän kuitenkin myöntää, että väliinputojia varmasti on ja että tällaiset tilanteet ovat hyvin hankalia yksittäisille kansalaisille.

– Meillä on 11 erilaista työkyvyttömyyden käsitettä ja joissakin tilanteissa se voi johtaa siihen, että potilasta hoitava lääkäri saattaa arvioida, että henkilö on työkyvytön, mutta etuus tulee hylättäväksi.

Kelan johtava asiantuntija muistuttaa, että Kela jakaa yhteiskunnan varoja, eikä sen intresseissä ole hylätä etuuksia.All Over Press

– Laki velvoittaa Kelaa selvittämään jo sairauspäivärahakaudella, onko hakijan sairaus sellainen, että siihen voitaisiin tuoda kuntoutus- ja muita tukipalveluita mukaan työkyvyn palauttamiseksi. Joskus työkyvyttömyyden kriteeristö ei täytykään, ja asiakkaan oma kulma, eli millä tavalla hän kokee oman tilanteensa, ei myöskään vastaa Kelan näkökulmaa.

Kelan päätöksissä painaa Hiljasen mukaan se, millaista näyttöä hakemuksessa on mukana, eli lääkärin lausunto. Jos objektiivista näyttöä työkyvyttömyydestä ei ole, se johtaa hylkäykseen.

– On varmasti henkilöitä, joiden tilanne on aidosti hyvin hankala, mutta se ei ole näkyvissä dokumentoituna tietona, ja tällöin etuusoikeutta ei synny. Eli on haastavia kohtia, jolloin saattaa tulla tilanne, että henkilö putoaa palveluista pois. Tämä on haastava kokonaisuus.

Lue myös: Yhä useammalla suomalaisella on tämä sairaus – voi johtaa pahimmillaan syöpään

"Suurin tragedia"

Erikoislääkäri Tenovuon mukaan suurin tragedia ja taakka tilanteesta koituukin ihmisille ja heidän läheisilleen. 

– Systeemi kuormittaa valtavasti myös terveydenhuoltoa, kun nämä potilaat ovat jatkuvasti lääkärin luona hakemassa lausuntoa. Se on täysin tuottamatonta työtä, eihän se tuota terveyttä.

– Ihmiset saattavat roikkua vuosikausia tarkoituksella näissä, kunnes ehkä vuosien päästä hänelle myönnetään työkyvyttömyyseläke, mutta se on silloin paljon pienempi kuin mikä se olisi ollut, jos hän olisi saanut sen heti työkyvyttömäksi jäätyään, koska viimeiset vuodet vaikuttavat eniten.

Lue myös: Kahden lapsen äiti Sonja-Elina joutui petipotilaaksi palvelutaloon: "Olen joutunut esittämään, että kaikki on hyvin"

Eläketurvakeskuksen Laaksosen mukaan ei ole olemassa sellaista näyttöä, että eläkelaitokset säästötarkoituksessa hylkäisivät työkyvyttömyyshakemuksia.

– He eivät itse ole sitä mieltä, että he tekevät niin, Laaksonen sanoo.

Laaksonen huomauttaa, että työkyvyttömiä työttömiä ei ole hallinnollisesti tai tilastollisesti olemassakaan, eivätkä he ole virallinen tilastoluokka, vaan poliittisessa keskustelussa käytetty termi.

– On ihan selvää, että tällaisia henkilöitä on, mutta heidän määränsä arvioiminen on hankalaa. 

Tutkijan mukaan nykyiset työllisyyspalvelut eivät välttämättä riitä työkyvyttömille työttömille ja tarvittaisiin lisää monialaista palvelua, jotta he saisivat hakemuksen tekemiseen parempaa tukea.

Lue myös: Tällainen on suomalaisten keskieläke – olisitko tyytyväinen?

Toimijoita on ainakin viisi

Tilanne on hankala, koska ongelma koskettaa montaa eri sektoria. 

– Asiaan liittyvät sairasvakuutuslaki, Kelan säädökset, työeläkelainsäädännön toimijat, jotka myöntävät eläkkeitä, työvoimahallinto, joka huolehtii, että työnhakijat hakevat rahaa, ja sitten vielä hyvinvointialueet. Kaiken lisäksi järjestelmä on muutoksessa koko ajan, ja nyt vielä kunnatkin ovat tässä mukana, THL:n Kivipelto laskee.

– Eli toimijoita on ainakin viisi, mutta kukaan ei voi yksin päättää, että laitetaan nämä ihmisten asiat kuntoon. Ja siitä yläpuolella ovat vielä poliittiset päättäjät. Kaikki muutokset ja päätökset tapahtuvat poliittisen päätöksen kautta laissa. Suomalainen virkamies toteuttaa lakia hyvin tarkkaan. Tarvitaan poliittista painetta.

Erikoislääkäri Tenovuosta nykyistä lainsäädäntöä pitäisi pikaisesti muuttaa diagnoosiperusteisesta toimintakykyperusteiksi.

– Eihän tästä tilanteesta voi hyötyä kukaan muu kuin eläkelaitokset, joiden kustannukset vähenevät, kun he joutuvat maksamaan vähemmän eläkkeitä.

Lue myös: Työmatkalla kaatunut Sampsa asuu vammaisten palvelutalossa ja liikkuu pyörätuolilla – katsotaan silti täysin työkykyiseksi

Hän ehdottaa, että epäselvissä tapauksissa työkyvystä päättävät moniammatilliset kuntoutustutkimuspoliklinikat. 

– Ne eivät ole hoitavia tahoja vaan tekevät arvioita jäljellä olevasta työkyvystä. He pystyvät objektiivisesti ja realistisesti arvioimaan tilannetta ilman sidonnaisuutta ihmiseen. 

Tällä hetkellä Keijo yrittää edistää tilannettaan TE-palveluiden kautta käynnissä olevan työkykyarvion avulla. 

– Tavoitteena on, että ulkopuolinen lääkäriselvitys yksityiseltä sektorilta tuottaisi kattavamman kokonaisarvion tilanteesta ja mahdollistaisi uudet hakemukset aiempaa perusteellisempien lausuntojen pohjalta.

Nähtäväksi jää, millainen on Kelan neljäs päätös Keijon työkyvystä. 

Katso myös: Riskiennuste paljastaa: Kuka on vaarassa jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle?

9:49Mitkä syyt tyypillisesti ajavat kunta-alan työntekijöitä työkyvyttömyyseläkkeelle?

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!