Työkyvyttömyyshakemusten määrä lisääntyy, hylkäysprosentti kasvaa | MTV Uutiset
Työkyvyttömyyseläkkeitä haetaan enemmän, mutta hylkäysprosentti kasvaa – vuodepotilas Keijo: "Kaikki hylättiin taas"
Työkyvyttömyyseläkehakemuksia hylätään jatkuvasti enemmän. Kuvituskuva.Shutterstock
Julkaistu 18.05.2026 06:51
Jenna Mendez
Diagnooseihin nojaava järjestelmä jättää yhä useamman ilman oikeaa etuutta ja sysää sairaat ihmiset pitkittyneeseen väliinputoajan asemaan. "Ihan absurdia", erikoislääkäri sanoo.
Suomessa on työvoimatoimiston asiakkaina jopa vuodepotilaita, koska eläkelainsäädäntö määrittelee heidät työkykyisiksi.
Yksi heistä on Keijo, 47.
Keijo on ollut viimeiset kaksi vuotta vuodepotilaana, mutta useat hakemukset, kuten vammaistuki ja työkyvyttömyyseläke, on hylätty toistuvasti.
Ennen sairastumistaan Keijolla oli kaikkea: yritys, uudet autot ja kaikki, ja mitä ikinä hän ja hänen perheensä vain halusi.
Vuonna 2020 Keijo sairastui vakavasti. Sairastumisen jälkeen perheen taloudellinen tilanne romahti.
Nyt Keijo on ollut viimeiset kaksi vuotta vuodepotilaana ja noin kolmen vuoden ajan lähes täysin liikuntakyvytön. Syöpäleikkauksen jälkeen Keijolle jäi pysyvä kilpirauhasen vajaatoiminta.
Keijo myös liikkuu pääosin sähköpyörätuolilla, ja kodin ulkopuolella hän kulkee invataksilla saattajan kanssa. Keijo kärsii myös PEM-kohtauksista, jolloin hän nukahtaa useaksi tunniksi paikasta riippumatta. Tämän lisäksi hänellä on invalidisoivia kiputiloja.
Keijo on yrittänyt hakea vammaistukea ja työkyvyttömyyseläkettä kuusi vuotta – tuloksetta. Tällä hetkellä Keijo saa ainoastaan työttömyyspäivärahaa hieman yli 500 euroa kuussa, mutta se ei kata hänen elinkustannuksiaan tai sairaudestaan aiheutuvia menoja.
Keijon ja hänen vaimonsa taloutta kannattelee vaimon työttömyyseläke.
Terveystietojen arkaluontoisuuden vuoksi Keijo ei esiinny jutussa oikealla nimellään. Haastateltavan henkilöllisyys on toimittajan tiedossa ja toimittaja on myös nähnyt hänen eläkekuittejaan ja sairausdokumenttejaan.
"Ongelman hintaluokassa puhutaan miljardeista"
Välitilassa olevien, kuten Keijon, määrä kasvaa koko ajan. Työkyvyttömyyshakemusten määrä lisääntyy samalla kun hylkäysprosentti on kasvanut.
THL:n johtavan tutkijan Minna Kivipellon mukaan on ongelmallista, ettei työkyvyttömiä työnhakijoita tilastoida, vaan heidän lukumääränsä tulee päätellä erilaisista tilastoista.
– Tämä on yksi juurisyy myös siihen, että heitä ei pidetä kovin kiinnostavana ryhmänä, Kivipelto sanoo.
Luotettavimpana lukuna työkyvyttömien työttömien määrästä Kivipelto pitää KEHA-keskuksen tilastoja, joiden mukaan noin 16 300 henkilöllä ei ole velvollisuutta hakea töitä, vaikka he saavat työttömyysturvaa.
– Työkyvyttömyys on huippuluokkaa. Tästä pitäisi olla todella huolissaan.
THL:n johtavan tutkijan Minna Kivipellon mukaan on ongelmallista, ettei työkyvyttömiä työnhakijoita tilastoida.
Kivipellon mukaan muitakin tapoja tunnistaa ja tilastoida näitä henkilöitä on.
– Olemme omassa tutkimuksessamme havainneet, että esimerkiksi lähes kaikki monialaisten työllisyyspalveluiden asiakkaat ovat käytännössä työkyvyttömiä eli noin 40 000 henkilöä vuoden 2022 luvuilla mitattuna.
Ongelman hintaluokassa puhutaan Kivipellon mukaan miljardeista.
Hylkäysprosentti kaksinkertaistunut
Myös erikoistutkija Mikko Laaksonen Eläketurvakeskuksesta vahvistaa, että työkyvyttömyyseläkehakemuksissa on todella korkea hylkäysprosentti tänä päivänä.
– Totta on, että hylkäyspäätösten määrä on kasvanut. Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkehakemuksissa hylkäysprosentti on 40 prosenttia, kun vuosituhannen vaihteessa se oli 20 prosenttia, eli se on kaksinkertaistunut. Kansaneläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeissä hylkäysosuus on vielä korkeampi, mutta noussut samaan tahtiin.
Laaksonen sanoo olevansa huolissaan päätösten ratkaitsijoiden, hakijoiden ja hoitavien lääkärien välillä olevasta epäsuhdasta. Hän lisää, että suurimmalla osalla kaikista hakijoista hakemus hyväksytään ensimmäisellä kerralla.
– Työttömillä hylkäysosuus on kylläkin vähän yli 50 prosenttia.
Laaksonen ehdottaa, että osasyy tähän voi löytyä hakemuksista.
– Ehkä työssä vielä olevilla on parempia hakemuksia, koska ne ovat työterveyslääkärin tekemiä ja he ovat tottuneet tekemään niitä. Mutta kuulostaa tapauksessa oudolta, jos työkyvyttömyyshakemusta ei hyväksytä, jos on ihan selvä tapaus. Onko hylkäyslinja kiristynyt?
Laaksonen ei ota kantaa yksittäistapauksiin vaan puhuu ilmiöstä yleisellä tasolla.
Erikoislääkäri: Absurdia
Neurologian erikoislääkäri Olli Tenovuolla on ilmiöstä oma näkemyksensä lääkärinä.
– Keskeinen ongelma tilanteessa on, että eläkelainsäädännössä katsotaan, että henkilöllä pitää olla riittävän vakava vika, vamma tai sairaus, jotta hän voi saada työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea, mutta vakuutuslääkärillä pitää olla riittävän objektiivista näyttöä tästä sairaudesta.
– Jos sitä ei ole, vakuutuslääkäri katsoo, että työkykyä on riittävästi jäljellä, vaikka potilasta hoitanut lääkäri on todennut asian päinvastaiseksi. Ihmisen toimintakyvyllä ei ole käytännössä minkäänlaista merkitystä päätöksenteossa, ja siksi minullakin on ollut sänkypotilaita, joilla oli vakuutuslaitoksen mukaan riittävästi työkykyä. Absurdia, Tenovuo sanoo.
Neurologian erikoislääkäri Olli Tenovuo pitää tilannetta, jossa sänkypotilasta pidetään työkykyisenä, absurdina.
Tenovuon mukaan päätösten seurauksena työkykynsä terveydentilansa takia menettänyt henkilö ajetaan peruspäivärahalle ja minimitoimeentulolle.
– Saatetaan odottaa, että hän täyttää työnhakuvelvoitteet tai sitten työvoimatoimisto kirjaa hänet työttömäksi ilman työnhakuvelvoitetta, koska henkilö on terveytensä takia työkyvytön. Sen takia meillä on paljon ihmisiä, jotka ovat täysin työkyvyttömiä, eivätkä saa työkyvyttömyyseläkettä.
Tilanne johtaa siihen, että ihmiset ovat vuoden sairauspäivärahalla, sitten ansiosidonnaisella työttömyysturvalla ja sen jälkeen työmarkkinatuella, peruspäivärahalla ja pahimmillaan toimeentulotuella.
– Se on sellaista edestakaista lausuntorumbaa, mitä terveydenhuolto joutuu tekemään. Valitusprosessit kestävät vuosia ja johtavat harvoin hakijan voittoon.
Keijo jätti viimeisimmät uudet, vammaispalvelun työntekijän avulla tehdyt hakemukset, joissa oli mukana Keijoa hoitaneiden lääkärien lausunnot, alkuvuodesta 2026, mutta sekä Kelan että työeläkelaitoksen päätökset olivat jälleen kielteisiä.
– Ei riittänyt, ja kaikki hylättiin taas.
Tämän johdosta TE-palveluista soitetaan Keijolle 1–3 kuukauden välein, koska Keijo on Kelan päätöksellä työvoimapalveluiden asiakas. Siltikin, vaikka hän on vuodepotilas.
Keijon mukaan myös TE-palveluiden työntekijä on turhautunut tilanteeseen, koska valtio pakottaa työntekijän soittamaan hänelle.
– Avustajan tarve on jatkuva, mutta silti minulle soitetaan työvoimatoimistosta.
Kelan johtava asiantuntija Ismo Hiljanen painottaa, että Kela on etuuksien toimeenpanijana kiinni lainsäädännössä.
– Lainsäädännössä on määritelty, milloin oikeus etuuteen syntyy. Meillä ei säästömentaliteettia voi olla, koska jaamme yhteiskunnan varoja. Meillä ei ole intressiä hylätä etuuksia, eli jos laissa säädetty etuusoikeus syntyy, niin etuus myönnetään.
Hän kuitenkin myöntää, että väliinputojia varmasti on ja että tällaiset tilanteet ovat hyvin hankalia yksittäisille kansalaisille.
– Meillä on 11 erilaista työkyvyttömyyden käsitettä ja joissakin tilanteissa se voi johtaa siihen, että potilasta hoitava lääkäri saattaa arvioida, että henkilö on työkyvytön, mutta etuus tulee hylättäväksi.
Kelan johtava asiantuntija muistuttaa, että Kela jakaa yhteiskunnan varoja, eikä sen intresseissä ole hylätä etuuksia.All Over Press
– Laki velvoittaa Kelaa selvittämään jo sairauspäivärahakaudella, onko hakijan sairaus sellainen, että siihen voitaisiin tuoda kuntoutus- ja muita tukipalveluita mukaan työkyvyn palauttamiseksi. Joskus työkyvyttömyyden kriteeristö ei täytykään, ja asiakkaan oma kulma, eli millä tavalla hän kokee oman tilanteensa, ei myöskään vastaa Kelan näkökulmaa.
Kelan päätöksissä painaa Hiljasen mukaan se, millaista näyttöä hakemuksessa on mukana, eli lääkärin lausunto. Jos objektiivista näyttöä työkyvyttömyydestä ei ole, se johtaa hylkäykseen.
– On varmasti henkilöitä, joiden tilanne on aidosti hyvin hankala, mutta se ei ole näkyvissä dokumentoituna tietona, ja tällöin etuusoikeutta ei synny. Eli on haastavia kohtia, jolloin saattaa tulla tilanne, että henkilö putoaa palveluista pois. Tämä on haastava kokonaisuus.
Erikoislääkäri Tenovuon mukaan suurin tragedia ja taakka tilanteesta koituukin ihmisille ja heidän läheisilleen.
– Systeemi kuormittaa valtavasti myös terveydenhuoltoa, kun nämä potilaat ovat jatkuvasti lääkärin luona hakemassa lausuntoa. Se on täysin tuottamatonta työtä, eihän se tuota terveyttä.
– Ihmiset saattavat roikkua vuosikausia tarkoituksella näissä, kunnes ehkä vuosien päästä hänelle myönnetään työkyvyttömyyseläke, mutta se on silloin paljon pienempi kuin mikä se olisi ollut, jos hän olisi saanut sen heti työkyvyttömäksi jäätyään, koska viimeiset vuodet vaikuttavat eniten.
Eläketurvakeskuksen Laaksosen mukaan ei ole olemassa sellaista näyttöä, että eläkelaitokset säästötarkoituksessa hylkäisivät työkyvyttömyyshakemuksia.
– He eivät itse ole sitä mieltä, että he tekevät niin, Laaksonen sanoo.
Laaksonen huomauttaa, että työkyvyttömiä työttömiä ei ole hallinnollisesti tai tilastollisesti olemassakaan, eivätkä he ole virallinen tilastoluokka, vaan poliittisessa keskustelussa käytetty termi.
– On ihan selvää, että tällaisia henkilöitä on, mutta heidän määränsä arvioiminen on hankalaa.
Tutkijan mukaan nykyiset työllisyyspalvelut eivät välttämättä riitä työkyvyttömille työttömille ja tarvittaisiin lisää monialaista palvelua, jotta he saisivat hakemuksen tekemiseen parempaa tukea.
Tilanne on hankala, koska ongelma koskettaa montaa eri sektoria.
– Asiaan liittyvät sairasvakuutuslaki, Kelan säädökset, työeläkelainsäädännön toimijat, jotka myöntävät eläkkeitä, työvoimahallinto, joka huolehtii, että työnhakijat hakevat rahaa, ja sitten vielä hyvinvointialueet. Kaiken lisäksi järjestelmä on muutoksessa koko ajan, ja nyt vielä kunnatkin ovat tässä mukana, THL:n Kivipelto laskee.
– Eli toimijoita on ainakin viisi, mutta kukaan ei voi yksin päättää, että laitetaan nämä ihmisten asiat kuntoon. Ja siitä yläpuolella ovat vielä poliittiset päättäjät. Kaikki muutokset ja päätökset tapahtuvat poliittisen päätöksen kautta laissa. Suomalainen virkamies toteuttaa lakia hyvin tarkkaan. Tarvitaan poliittista painetta.
Erikoislääkäri Tenovuosta nykyistä lainsäädäntöä pitäisi pikaisesti muuttaa diagnoosiperusteisesta toimintakykyperusteiksi.
– Eihän tästä tilanteesta voi hyötyä kukaan muu kuin eläkelaitokset, joiden kustannukset vähenevät, kun he joutuvat maksamaan vähemmän eläkkeitä.
Hän ehdottaa, että epäselvissä tapauksissa työkyvystä päättävät moniammatilliset kuntoutustutkimuspoliklinikat.
– Ne eivät ole hoitavia tahoja vaan tekevät arvioita jäljellä olevasta työkyvystä. He pystyvät objektiivisesti ja realistisesti arvioimaan tilannetta ilman sidonnaisuutta ihmiseen.
Tällä hetkellä Keijo yrittää edistää tilannettaan TE-palveluiden kautta käynnissä olevan työkykyarvion avulla.
– Tavoitteena on, että ulkopuolinen lääkäriselvitys yksityiseltä sektorilta tuottaisi kattavamman kokonaisarvion tilanteesta ja mahdollistaisi uudet hakemukset aiempaa perusteellisempien lausuntojen pohjalta.
Nähtäväksi jää, millainen on Kelan neljäs päätös Keijon työkyvystä.
Katso myös: Riskiennuste paljastaa: Kuka on vaarassa jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle?
9:49Mitkä syyt tyypillisesti ajavat kunta-alan työntekijöitä työkyvyttömyyseläkkeelle?
